KKO:2002:80<\/p>\n\n\n\n
Asiavaltuutus
Asunto-osakeyhti\u00f6 – Yhti\u00f6kokouksen moite
Yhteisomistus
Oikeudenk\u00e4yntimenettely – Riita-asia – Asianosaisen kuuleminen – Prosessinjohto
Diaarinumero:S2000\/706
Esittelyp\u00e4iv\u00e4:12.9.2001
Antop\u00e4iv\u00e410.10.2002
Taltio: 2665
A, joka omisti asunto-osakeyhti\u00f6 X:n tietyt osakkeet yhdess\u00e4 aviopuolisonsa B:n kanssa, oli yksin nostanut X:n yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi julistamista koskevan kanteen. Yhti\u00f6n v\u00e4itetty\u00e4 vastauksessaan, ettei A:lla ollut oikeutta yksin ajaa kannetta, k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus j\u00e4tti kanteen t\u00e4ll\u00e4 perusteella tutkimatta.<\/p>\n\n\n\n
A:n oikeus ajaa kannetta m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi asunto-osakeyhti\u00f6lain 3 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6s huomioon ottaen er\u00e4ist\u00e4 yhteisomistussuhteista annetun lain eik\u00e4 osakeyhti\u00f6lain mukaan. Ottaen huomioon er\u00e4ist\u00e4 yhteisomistussuhteista annetun lain 4 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ei olisi tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kannetta tutkimatta varaamatta A:lle tilaisuutta selvitt\u00e4\u00e4, oliko h\u00e4nell\u00e4 B:n suostumus kanteen ajamiseen, tai pyyt\u00e4\u00e4 B:n haastamista kuultavaksi. Asia palautettiin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen. (\u00c4\u00e4n.)<\/p>\n\n\n\n
AsOyL 3 \u00a7
YhtOmL 4 \u00a7<\/p>\n\n\n\n
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 20.10.1999
Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Markku N vaati Asunto-osakeyhti\u00f6 Tuohustupaan kohdistamassaan kanteessa mainitsemiensa yhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksissa 29.5. ja 2.7.1999 tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten julistamista p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6miksi.<\/p>\n\n\n\n
Yhti\u00f6 lausui kanteen johdosta, ett\u00e4 Markku N ei omistanut asunto-osakeyhti\u00f6n osakkeita yksin vaan yhdess\u00e4 vaimonsa Marja N:n kanssa ja ettei Markku N:lla osakeryhm\u00e4n yhteisomistajana ollut oikeutta yksin ajaa moitekannetta. T\u00e4ll\u00e4 perusteella kanne oli j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 osakeryhm\u00e4n yhteisomistajilla oli vain yhdess\u00e4 oikeus ajaa yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen julistamista p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi koskevaa kannetta. Markku N:lta puuttui siten puhevalta asiassa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus j\u00e4tti kanteen tutkimatta.<\/p>\n\n\n\n
Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Henrikki Mikkola.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s 25.5.2000
Markku N valitti hovioikeuteen liitt\u00e4en valitukseensa Marja N:n lausunnon, jonka mukaan Markku N:lla oli oikeus toimia yksin kantajana asunto-osakeyhti\u00f6n ”yhti\u00f6kokousten 21.4. – 2.7.1999 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten moittimisissa”.<\/p>\n\n\n\n
Hovioikeus totesi, ett\u00e4 Markku N ei ollut hovioikeudellekaan esitt\u00e4nyt selvityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen vaimonsa Marja N olisi toiminut asiassa kantajana.<\/p>\n\n\n\n
Hovioikeus ei muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiota.<\/p>\n\n\n\n
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Risto Uoti, Risto H\u00e4nninen ja Pirjo Kari. Esittelij\u00e4 Maija-Liisa Karlsson.<\/p>\n\n\n\n
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Markku N:lle my\u00f6nnettiin valituslupa. Valituksessaan h\u00e4n vaati, ett\u00e4 asia palautetaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen kanteen tutkimiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 Tuohustupa vastasi valitukseen.<\/p>\n\n\n\n
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Markku N, joka omistaa yhdess\u00e4 puolisonsa Marja N:n kanssa Asunto-osakeyhti\u00f6 Tuohustuvan osakkeet nrot 336 – 424, on nostanut yhti\u00f6t\u00e4 vastaan kanteen, jossa h\u00e4n on vaatinut kanteessa mainittujen yhti\u00f6kokouksissa 29.5. ja 2.7.1999 tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten julistamista p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6miksi. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus, jonka ratkaisua hovioikeus ei ole muuttanut, on katsonut, ettei Markku N:lla osakkeiden yhteisomistajana ole oikeutta ajaa kannetta n\u00e4iden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten julistamisesta p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6miksi ja j\u00e4tt\u00e4nyt kanteen tutkimatta.<\/p>\n\n\n\n
Osakeyhti\u00f6lain 3 luvun 13 \u00a7:ss\u00e4 on osakeyhti\u00f6it\u00e4 koskeva peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6s osakkeenomistajalle kuuluvien oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 silloin, kun useat omistavat osakkeen. Asunto-osakeyhti\u00f6lain 3 \u00a7:n mukaan osakeyhti\u00f6lain 3 lukua ei kuitenkaan sovelleta asunto-osakeyhti\u00f6ihin. Asunto-osakeyhti\u00f6lain 24 ja 25 \u00a7:ss\u00e4 on s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 niiden tilanteiden varalta, ett\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6n osakeryhm\u00e4n omistavat kaksi tai useammat henkil\u00f6t. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset koskevat kuitenkin vain osakeryhm\u00e4n omistajien oikeuksien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa. Asunto-osakeyhti\u00f6laissa tai asunto-osakeyhti\u00f6ihin sovellettavissa osakeyhti\u00f6lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4 ei ole muitakaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, joiden pohjalta nyt esill\u00e4 oleva oikeutta kanteen ajamiseen koskeva kysymys olisi ratkaistavissa.<\/p>\n\n\n\n
Er\u00e4ist\u00e4 yhteisomistussuhteista annetun lain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaan oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinett\u00e4 kokonaisuudessaan, ei saa ryhty\u00e4, elleiv\u00e4t kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus er\u00e4iss\u00e4 tuossa laissa mainituissa tapauksissa, joista nyt ei ole kysymys, anna siihen lupaa. Pyk\u00e4l\u00e4n 2 momentin mukaan muissakin kuin pyk\u00e4l\u00e4n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on yhdell\u00e4kin yhteisomistajalla oikeus ajaa kannetta yhteist\u00e4 esinett\u00e4 koskevassa asiassa, vaikkei muiden yhteisomistajien suostumusta oikeudenk\u00e4yntiin ole saatu. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa on kuitenkin muut yhteisomistajat haastettava asiassa kuultaviksi.<\/p>\n\n\n\n
Asiassa on kysymys oikeudesta, joka Markku ja Marja N:lla on yhteisesti omistamiensa osakkeiden perusteella. Markku N:lla on oikeus yksin ajaa kysymyksess\u00e4 olevaa kannetta. Siin\u00e4 tapauksessa, ettei Marja N olisi antanut siihen suostumustaan, Marja N olisi kuitenkin haastettava asiassa kuultavaksi.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ei n\u00e4in ollen olisi tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kannetta tutkimatta varaamatta Markku N:lle tilaisuutta selvitt\u00e4\u00e4, onko h\u00e4nell\u00e4 Marja N:n suostumus kanteen ajamiseen, tai pyyt\u00e4\u00e4 Marja N:n haastamista kuultavaksi asiassa.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma
Hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6s ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio kumotaan. Asia palautetaan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen.<\/p>\n\n\n\n
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Gustaf M\u00f6ller, Mikael Krogerus, Liisa Mansikkam\u00e4ki (eri mielt\u00e4) ja Pauliine Koskelo (eri mielt\u00e4). Esittelij\u00e4 Jyrki Rinnemaa.<\/p>\n\n\n\n
Eri mielt\u00e4 olevien j\u00e4senten lausunnot<\/p>\n\n\n\n
Oikeusneuvos Koskelo: Asunto-osakeyhti\u00f6ss\u00e4, samoin kuin osakeyhti\u00f6ss\u00e4 yleens\u00e4kin, osakkeenomistajan suhde yhti\u00f6\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy asianomaisten yhti\u00f6oikeudellisten s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten mukaan. Laki er\u00e4ist\u00e4 yhteisomistussuhteista (yhteisomistuslaki), joka s\u00e4\u00e4ntelee yhteisomistajien keskin\u00e4ist\u00e4 suhdetta, ei voi syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanottua yhti\u00f6oikeudellista suhdetta koskevia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Osakeyhti\u00f6lain 3 luvun 13 \u00a7:n 2 momentista ilmenee osakkeen jakamattomuuden periaate suhteessa yhti\u00f6\u00f6n: jos useat omistavat osakkeen, he voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osakkeenomistajalle yhti\u00f6ss\u00e4 kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta. Asunto-osakeyhti\u00f6laissa vastaavaa yleist\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei ole. Lain 24 \u00a7:n 3 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jos osakeryhm\u00e4n omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhti\u00f6kokouksessa vain yhteisen edustajan kautta. Kuten s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen perusteluista (HE 216\/1990 s. 29) ilmenee, \u00e4\u00e4nivaltaa osakeryhm\u00e4n yhteisomistajat voivat kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain yhdess\u00e4. Jos yhteisomistajia on vain kaksi, heill\u00e4 on molemmilla oikeus osallistua yhti\u00f6kokoukseen, mutta t\u00e4ll\u00f6inkin \u00e4\u00e4nivallan k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 yhteisomistajien yksimielisyytt\u00e4: muussa tapauksessa heid\u00e4n on katsottava j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4nioikeutensa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Oikeus moittia yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 on osakkeenomistajalle kuuluva oikeussuojakeino suhteessa yhti\u00f6\u00f6n. Kysymys t\u00e4m\u00e4n oikeuden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy siten yhti\u00f6oikeudellisten s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ja periaatteiden mukaan. Se, kuka saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osakkeen perusteella oikeutta moittia yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, tulee l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ratkaista samalla tavoin kuin kysymys siit\u00e4, kuka saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osakkeen perusteella \u00e4\u00e4nioikeutta yhti\u00f6kokouksessa. Edell\u00e4 mainittua osakkeen jakamattomuuden periaatetta suhteessa yhti\u00f6\u00f6n on siis sovellettava paitsi puhevallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhti\u00f6kokouksessa my\u00f6s yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin kohdistuvan moiteoikeuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Yhteisomistuslain 4 \u00a7:n 2 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t voi muuttaa t\u00e4t\u00e4 yhti\u00f6oikeudellista l\u00e4ht\u00f6kohtaa, sill\u00e4 kyseist\u00e4 lakia, jonka tarkoituksena on s\u00e4\u00e4nnell\u00e4 yhteisomistajien keskin\u00e4ist\u00e4 suhdetta, voidaan lain 1 \u00a7:n 2 momentista ilmenevin tavoin soveltaa osakkeisiin vain soveltuvin kohdin, eli sik\u00e4li kuin yhti\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ei johdu muuta. Lis\u00e4ksi yhteisomistuslain 4 \u00a7:n 2 momentti koskee sanamuotonsakin mukaan vain kanteen nostamista yhteist\u00e4 esinett\u00e4 koskevassa asiassa. Yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen moittimista koskeva kanne ei yleens\u00e4 suoranaisesti koske yhteisomistajien osaketta, vaan yhti\u00f6n ylimm\u00e4n toimielimen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in ollen katson, ettei asunto-osakeyhti\u00f6laista sen enemp\u00e4\u00e4 kuin yhteisomistuslaistakaan voida johtaa sellaista yleist\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan osakeryhm\u00e4n murto-osan omistajalla olisi itsen\u00e4inen oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osakkeenomistajalle kuuluvaa yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen moiteoikeutta. Periaatteesta, jonka mukaan osakkeen yhteisomistajat saavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paitsi \u00e4\u00e4nivaltaa my\u00f6s moiteoikeutta vain yhdess\u00e4, voidaan poiketa vain silloin, kun moite- tai mit\u00e4tt\u00f6myyskanteen kohteena oleva yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s kohdistuu nimenomaan tai erityisesti kyseiseen, kahden tai useamman yhteisesti omistamaan osakeryhm\u00e4\u00e4n ja loukkaa siihen perustuvia oikeuksia. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta on asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s huoneiston ottamisesta yhti\u00f6n hallintaan, jonka moittimisesta on s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset asunto-osakeyhti\u00f6lain 84 \u00a7:ss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in moiteasia koskee nimenomaan yhteisesti omistettua osakeryhm\u00e4\u00e4, ja sen yhteisomistajien erityinen oikeussuojan tarve huomioon ottaen on t\u00e4ll\u00f6in perusteltua katsoa, ett\u00e4 yhteisomistuslain 4 \u00a7:n 2 momentin periaate tulee sovellettavaksi, jolloin yksikin yhteisomistajista voi nostaa kanteen osakeryhm\u00e4\u00e4n perustuvien oikeuksien suojaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on kuitenkin otettava huomioon asunto-osakeyhti\u00f6lain 25 \u00a7:ss\u00e4 oleva erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6s, jonka mukaan asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6kokouksessa voidaan yhti\u00f6n rakennuksessa asuvien osakeryhm\u00e4n yhteisomistajien valtuutukseksi hyv\u00e4ksy\u00e4 muunkinlainen selvitys kuin valtakirja. Hallituksen esityksest\u00e4 (HE 216\/1990 s. 29 – 30) ilmenee s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4 pyrityn siihen, ett\u00e4 esimerkiksi aviopuolisoiden, jotka yhdess\u00e4 omistavat osakeryhm\u00e4n ja asuvat talossa, ei yleens\u00e4 tarvitsisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjallista valtuutusta toisen heist\u00e4 osallistuessa yhti\u00f6kokoukseen. Valtuutus voitaisiin selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ilmoittamalla valtuutuksesta jollekin yhti\u00f6n edustajalle ennen kokousta. Hallituksen esityksess\u00e4 on mainittuja tapauksia silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en todettu my\u00f6s, ett\u00e4 valtuutus olisi yleens\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, jollei ole perusteltua syyt\u00e4 otaksua, ettei valtuutusta ole annettu.<\/p>\n\n\n\n
Jos asunto-osakeyhti\u00f6lain 25 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetun muun selvityksen nojalla jollakin yhteisomistajista on katsottu olevan valtuutus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osakeryhm\u00e4n puolesta \u00e4\u00e4nivaltaa yhti\u00f6kokouksessa, voidaan vastaavasti katsoa kyseisell\u00e4 yhteisomistajalla olevan valtuus ajaa kyseisess\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa tehty\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 koskevaa moitekannetta. T\u00e4ss\u00e4 asiassa on kysymys Asunto-osakeyhti\u00f6 Tuohustuvan 29.5.1999 ja 2.7.1999 pidetyiss\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 yhti\u00f6kokouksissa tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten moittimisesta. Yhti\u00f6kokousten p\u00f6yt\u00e4kirjan mukaan Markku N ei ole ollut noissa kokouksissa l\u00e4sn\u00e4, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Marja N.<\/p>\n\n\n\n
Mainitun asunto-osakeyhti\u00f6lain 25 \u00a7:n mukaan yhti\u00f6n rakennuksessa asuvien osakeryhm\u00e4n yhteisomistajien osalta valtuutus puhevallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n voidaan perustaa my\u00f6s muuhun selvitykseen kuin valtakirjaan. Vaikka \u00e4\u00e4nivaltaa ei ole k\u00e4ytetty yhti\u00f6kokouksessa, katson mainitusta s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4 ilmenev\u00e4st\u00e4 periaatteesta seuraavan, ettei sanotunlaisessa tilanteessa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n jonkun yhteisomistajan yksin nostamaa moitekannetta tule j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tutkimatta varaamatta kantajalle tilaisuutta esitt\u00e4\u00e4 selvitys siit\u00e4, ett\u00e4 kanteen ajamiseen on muiden yhteisomistajien valtuutus tai suostumus.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ill\u00e4 perusteilla p\u00e4\u00e4dyn asiassa samaan lopputulokseen kuin enemmist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Oikeusneuvos Mansikkam\u00e4ki: Olen samaa mielt\u00e4 kuin oikeusneuvos Koskelo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
KKO 2002:80 Yhti\u00f6kokouksen moite – Yhteisomistus KKO:2002:80 AsiavaltuutusAsunto-osakeyhti\u00f6 – Yhti\u00f6kokouksen moiteYhteisomistusOikeudenk\u00e4yntimenettely – Riita-asia – Asianosaisen kuuleminen – ProsessinjohtoDiaarinumero:S2000\/706Esittelyp\u00e4iv\u00e4:12.9.2001Antop\u00e4iv\u00e410.10.2002Taltio: 2665A, joka<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[31,19,27,22],"tags":[43,125,45,67],"yoast_head":"\n