Ylivelkaisen kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6n vastuu peri\u00e4 vastikkeita omistajilta?<\/p>\n\n\n\n
Osakeyhti\u00f6 ja osakas ovat erillisi\u00e4 eik\u00e4 osakas vastaa osakeyhti\u00f6n veloista. Mutta voiko osakkeenomistaja joutua vastuuseen yhti\u00f6n veloista jos yhti\u00f6 jatkuvasti perii osakkeenomistajilta liian v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 vastiketta ja t\u00e4st\u00e4 aiheutuu velkojille vahinkoa? Alla olevassa kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6ss\u00e4 n\u00e4in katsottiin olevan KKO perusteluissa ”Jos osakkeenomistajilta peritt\u00e4vien vastikkeiden ja k\u00e4ytt\u00f6maksujen taso asetetaan sellaiseksi, etteiv\u00e4t yhti\u00f6n tulot riit\u00e4 kattamaan menoja, t\u00e4ll\u00e4 tavoin mahdollisesti aiheutettu kajoaminen sidottuun p\u00e4\u00e4omaan voi siten olla osakeyhti\u00f6lain 12 luvun 5 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua laitonta varojenjakoa.” T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin poikkeuksellista ja rajoittunee vain kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6ihin. Mutta my\u00f6s asunto-osakeyhti\u00f6iss\u00e4 voidaan joutua t\u00e4m\u00e4n tyyppisiin ongelmiin yhti\u00f6iss\u00e4 joissa on isoja yhti\u00f6lainoja.<\/p>\n\n\n\n
KKO perustelut:
Laiton varojenjako<\/p>\n\n\n\n
Kysymyst\u00e4 on ensin tarkasteltava laitonta varojenjakoa koskevien osakeyhti\u00f6lain 12 luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kannalta.<\/p>\n\n\n\n
Kuten osakeyhti\u00f6lain 12 luvun 1 \u00a7:st\u00e4 ilmenee, yhti\u00f6n varoja saadaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin osakeyhti\u00f6laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n. Muiden kuin lain mukaan jakokelpoisten varojen siirt\u00e4minen yhti\u00f6lt\u00e4 osakkeenomistajille on kielletty, ja osakkeenomistaja on 12 luvun 5 \u00a7:st\u00e4 ilmenevin tavoin velvollinen palauttamaan lain vastaisesti saamansa varat.<\/p>\n\n\n\n
Voitonjakoa ja muuta varojenjakoa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten p\u00e4\u00e4tarkoituksena on turvata yhti\u00f6n osakep\u00e4\u00e4oman ja muun sidotun p\u00e4\u00e4oman pysyvyytt\u00e4 yhti\u00f6n velkojien suojaamiseksi. Sit\u00e4, mink\u00e4laisia toimia voidaan pit\u00e4\u00e4 varojen jakamisena, on arvioitava t\u00e4t\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Vaatimus sidotun p\u00e4\u00e4oman s\u00e4ilymisest\u00e4 merkitsee, ett\u00e4 yhti\u00f6n varojen tulee kattaa yhti\u00f6n velat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sidotun p\u00e4\u00e4oman suuruisella marginaalilla, eli kysymys on varojen ja velkojen suhteen s\u00e4ilymisest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyiss\u00e4 puitteissa. N\u00e4in ollen laissa tarkoitettuna varojen jakamisena ei ole perusteltua pit\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimia, joilla – muuten kuin liiketoiminnallisin perustein – luovutetaan yhti\u00f6n omaisuutta sellaisin tavoin tai ehdoin, jotka v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t yhti\u00f6n varallisuutta. Varojenjakoa koskevien rajoitusten alaisiksi tulee lukea my\u00f6s sellaiset toimet, joilla siirret\u00e4\u00e4n varallisuusarvoja yhti\u00f6st\u00e4 osakkeenomistajien hyv\u00e4ksi niin, ett\u00e4 se ep\u00e4suorasti merkitsee yhti\u00f6n varallisuusaseman heikkenemist\u00e4 sidotun p\u00e4\u00e4oman suojaa loukkaavalla tavalla. Esimerkiksi vastikkeettoman k\u00e4ytt\u00f6oikeuden my\u00f6nt\u00e4minen yhti\u00f6n omaisuuteen ei suoraan v\u00e4henn\u00e4 yhti\u00f6n varoja, mutta voi silti vaikuttaa yhti\u00f6n varallisuusasemaa heikent\u00e4v\u00e4sti, koska tappiot siirtyv\u00e4t yhti\u00f6n taseeseen v\u00e4hent\u00e4en omaa p\u00e4\u00e4omaa ja heikent\u00e4en siten varojen ja velkojen v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n\n\n\n
Kyseess\u00e4 oleva kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6 on niin sanottu keskin\u00e4inen yhti\u00f6, jonka yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaisena tarkoituksena on omistaa ja hallita tietty\u00e4 kiinteist\u00f6\u00e4 ja sill\u00e4 olevaa rakennusta osakkeenomistajien lukuun niin, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 on yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen perusteella oikeus pit\u00e4\u00e4 hallinnassaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt tilat yhti\u00f6n rakennuksessa. T\u00e4llaisessa yhti\u00f6ss\u00e4, jonka ainoana tai ainakin p\u00e4\u00e4asiallisena tarkoituksena on tarjota tiloja osakkeenomistajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, yhti\u00f6n menot katetaan joko kokonaan tai p\u00e4\u00e4osin osakkeenomistajilta peritt\u00e4vill\u00e4 yhti\u00f6vastikkeilla ja muilla yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaisilla suorituksilla. Koska t\u00e4m\u00e4n kaltaisella yhti\u00f6ll\u00e4 ei ole ulkopuolisia tulonl\u00e4hteit\u00e4 tai niiden merkitys on rajoitettu, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos osakkeenomistajilta peritt\u00e4v\u00e4t suoritukset pidempiaikaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n niin alhaisiksi, etteiv\u00e4t yhti\u00f6lle kertyv\u00e4t tulot riit\u00e4 kattamaan yhti\u00f6n menoja, t\u00e4m\u00e4 johtaa yll\u00e4 kuvatuin tavoin yhti\u00f6n varallisuusaseman heikentymiseen. Osakkeenomistajat saavat pit\u00e4\u00e4 hallinnassaan yhti\u00f6n tiloja ilman, ett\u00e4 heid\u00e4n suoritettavakseen tulevat vastikkeet ja muut maksut vastaavat yhti\u00f6lle tilojen tarjoamisesta tosiasiassa aiheutuvia kustannuksia. Tilanteen jatkuessa t\u00e4llaisena on seurauksena ennen pitk\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 yhti\u00f6lle kertyvien tappioiden vuoksi oma p\u00e4\u00e4oma ei riit\u00e4 kattamaan osakep\u00e4\u00e4omaa ja yhti\u00f6n velkaantuminen kasvaa. Vaikka omaisuus s\u00e4ilyisi ennallaan, varojen ja velkojen suhde j\u00e4rkkyy velkojien vahingoksi. Jos osakkeenomistajilta peritt\u00e4vien vastikkeiden ja k\u00e4ytt\u00f6maksujen taso asetetaan sellaiseksi, etteiv\u00e4t yhti\u00f6n tulot riit\u00e4 kattamaan menoja, t\u00e4ll\u00e4 tavoin mahdollisesti aiheutettu kajoaminen sidottuun p\u00e4\u00e4omaan voi siten olla osakeyhti\u00f6lain 12 luvun 5 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua laitonta varojenjakoa.<\/p>\n\n\n\n
Esill\u00e4 olevassa tapauksessa asiakirjoista ilmenee, ett\u00e4 osakkeenomistajilta perityt vastikkeet ja k\u00e4ytt\u00f6maksut ovat jatkuvasti olleet riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 yhti\u00f6lle otettujen luottojen aiheuttamien p\u00e4\u00e4omakustannusten kattamiseen. Kuten edell\u00e4 on todettu, yhti\u00f6n oma p\u00e4\u00e4oma onkin todettu kokonaan menetetyksi jo tilikaudella 1.11.1991 – 31.10.1992, mink\u00e4 j\u00e4lkeen yhti\u00f6n velkaantuneisuus on vuosi vuodelta edelleen kasvanut. Yhti\u00f6 ei tosin ole sitoutunut uusiin vastuisiin, mutta entisist\u00e4 luotoista johtuneiden vastuiden lis\u00e4\u00e4ntyminen on kasvattanut velkam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 olennaisesti.<\/p>\n\n\n\n
Koska t\u00e4llainen keskin\u00e4inen yhti\u00f6 joutuu ainakin p\u00e4\u00e4osin kattamaan kustannuksensa osakkeenomistajilta peritt\u00e4vill\u00e4 suorituksilla, vuokramarkkinoilla kulloinkin vallitseva vuokrataso ei voi olla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 vastikkeiden ja muiden yhti\u00f6ss\u00e4 peritt\u00e4vien maksujen suuruuden kannalta. Sill\u00e4, ett\u00e4 osakkeenomistajien maksamat vastikkeet ja k\u00e4ytt\u00f6maksut mahdollisesti ovat olleet paikallisen k\u00e4yv\u00e4n vuokratason mukaisia, ei siten voi t\u00e4llaisessa tapauksessa olla ratkaisevaa merkityst\u00e4 arvioitaessa yhti\u00f6n menettely\u00e4 laitonta varojenjakoa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kannalta. Vastaavasti my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osakkeenomistajien tosiasiallinen maksukyky ei ole peruste, joka voisi oikeuttaa yhti\u00f6n jatkuvasti perim\u00e4\u00e4n n\u00e4ilt\u00e4 vastikkeina ja muina maksuina v\u00e4hemm\u00e4n kuin yhti\u00f6n kustannusten kattaminen edellytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhti\u00f6n rahoittajana on ollut Keski-Uudenmaan S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki, sittemmin Suomen S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki \u00fb SSP Oy, jolta saatavat ovat siirtyneet Arsenalille. Viimeksi mainittu on ainoa velkoja yhti\u00f6n konkurssissa. Asiassa on selvitetty pankin olleen hyvin selvill\u00e4 yhti\u00f6n taloudellisesta tilanteesta ja velanhoitokyvyn riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta pankki ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin est\u00e4\u00e4kseen yhti\u00f6n toiminnan ja saataviensa kasvun jatkumisen. Ottaen huomioon kiinteist\u00f6markkinoiden tila kyseisen\u00e4 ajanjaksona voidaankin vastaajien v\u00e4itt\u00e4min tavoin pit\u00e4\u00e4 ilmeisen\u00e4, ettei pankki katsonut etunsa mukaiseksi yhti\u00f6n hakemista tai hakeutumista konkurssiin, koska yhti\u00f6n kiinteist\u00f6n realisoinnista tai tilojen vuokraamisesta olisi ollut odotettavissa huono tulos, vaan konkurssin lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4 on pidetty v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4edullisena vaihtoehtona. Pankki on siten yhti\u00f6n pahenevasta ylivelkaisuudesta huolimatta hyv\u00e4ksynyt tilanteen ja yhti\u00f6n menettelyn. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa ja koska pankin seuraaja Arsenal on yhti\u00f6n ainoa konkurssivelkoja, ei konkurssipes\u00e4ll\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 kuin Arsenalillakaan ole oikeutta esitt\u00e4\u00e4 osakkeenomistajille vaatimuksia osakeyhti\u00f6lain (734\/1978) 12 luvun 5 \u00a7:n nojalla.”<\/p>\n\n\n\n
KKO:2003:33
Dokumentin versiot<\/p>\n\n\n\n
P\u00e5 svenska<\/p>\n\n\n\n
Osakeyhti\u00f6 – Hallituksen j\u00e4sen – Yhti\u00f6n varojen k\u00e4ytt\u00f6
Vahingonkorvaus
Konkurssi – Takaisinsaanti konkurssipes\u00e4\u00e4n
Diaarinumero: S2000\/276
Esittelyp\u00e4iv\u00e4: 1.10.2001
Antop\u00e4iv\u00e4: 4.4.2003
Taltio: 788<\/p>\n\n\n\n
Ylivelkaisessa kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6ss\u00e4, joka sittemmin oli asetettu omasta hakemuksestaan konkurssiin, ei ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4tty osakkaille sellaisia yhti\u00f6vastikkeita, jotka olisivat riitt\u00e4neet kattamaan yhti\u00f6n lainojen lyhennykset ja korot niiden er\u00e4\u00e4ntyess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kysymys siit\u00e4,<\/p>\n\n\n\n
OYL 12 luku 5 \u00a7
OYL 15 luku 1 \u00a7
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA<\/p>\n\n\n\n
Kanne ja vastaukset Tuusulan k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/p>\n\n\n\n
Kiinteist\u00f6 Oy X:n konkurssipes\u00e4 (konkurssipes\u00e4) ja Omaisuudenhoitoyhti\u00f6 Arsenal – SSP Oy vaativat B:hen, A:han, Avoin yhti\u00f6 Ay AB:hen, C:hen, D:hen ja Y Oy:hyn kohdistamassaan kanteessa vastaajien velvoittamista suorittamaan konkurssipes\u00e4lle: 1) takaisinsaantina ja laittomana osingonjakona osakkeenomistajat D 838 000 markkaa, mihin Y Oy:n tuli osallistua yhteisvastuullisesti 764 000 markalla, A ja B yhteisvastuullisesti 419 000 markkaa, C 419 000 markkaa sek\u00e4 Avoin yhti\u00f6 Ay AB ja sen yhti\u00f6miehet A ja B, kaikki yhteisvastuullisesti 382 000 markkaa, kaikki m\u00e4\u00e4r\u00e4t korkoineen, sek\u00e4 2) vahingonkorvauksena Salo Kiinteist\u00f6 Oy X:n (yhti\u00f6) toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana sek\u00e4 A ja B hallituksen j\u00e4senin\u00e4 yhteisvastuullisesti 2 041 353 markkaa korkoineen, mist\u00e4 vahingonkorvauksesta oli v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 vastaajilta takaisinsaantina ja laittomana osingonjakona saatiin perityksi.<\/p>\n\n\n\n
Kanteensa perusteluina kantajat esittiv\u00e4t, ett\u00e4 yhti\u00f6n hallitus ei ollut huolehtinut tarvittavien vastikkeiden perimisest\u00e4 yhti\u00f6n rakentamisesta aiheutuneiden lainojen suorittamiseksi. Yhti\u00f6 oli tosin saanut suorituksia osakkailta sek\u00e4 er\u00e4ilt\u00e4 muilta yhti\u00f6ilt\u00e4 vuokrana. Kun kertyneet vuokrat oli otettu v\u00e4hennyksen\u00e4 huomioon, oli vastikkeita j\u00e4tetty perim\u00e4tt\u00e4 vaatimuksista ilmenev\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Eri kanneperusteiden osalta kantajat esittiv\u00e4t muun muassa seuraavaa.<\/p>\n\n\n\n
Takaisinsaanti. Yhti\u00f6 oli ollut maksukyvyt\u00f6n ja ylivelkainen ainakin 31.10.1992 l\u00e4htien. Yhti\u00f6t\u00e4 ei ollut asetettu selvitystilaan, vaikka yhti\u00f6n oman p\u00e4\u00e4oman negatiivisuus oli tilikausittain kasvanut. Kun osakkaat, jotka olivat takaisinsaannista konkurssipes\u00e4\u00e4n annetussa laissa tarkoitettuja l\u00e4heisi\u00e4, eiv\u00e4t olleet ryhtyneet yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen ja lain edellytt\u00e4miin toimenpiteisiin asianmukaisten vastikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseksi, he olivat aiheuttaneet yhti\u00f6lle vahinkoa saaden itse hy\u00f6dyn. Osakkaiden j\u00e4rjestelyn seurauksena omaisuutta oli siirretty pois velkojien ulottuvilta, koska yhti\u00f6n tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s ei osoittanut sit\u00e4 saatavaa osakkailta, jota sen olisi tullut osoittaa. Omaisuuden siirt\u00e4minen pois velkojien ulottuvilta oli takaisinsaantilaissa tarkoitettua sopimatonta menettely\u00e4. J\u00e4rjestely, jolla yhti\u00f6vastike oli j\u00e4tetty m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4, oli luonteeltaan takaisinsaantilain 5 \u00a7:n perusteella per\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja t\u00e4ytti my\u00f6s lain 6 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetut takaisinsaannin edellytykset. Lahjanluonteisuutta oli arvosteltava vertaamalla tapahtuneita suorituksia eli kertyneit\u00e4 vuokria ja kulukorvauksia sopimusten eli yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen edellytt\u00e4miin vastikkeisiin. Suoritusten v\u00e4linen ep\u00e4suhde yhti\u00f6n ja osakkaiden v\u00e4lill\u00e4 oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ilmeinen, ett\u00e4 sopimusta silt\u00e4 osin kuin vastikkeet on j\u00e4tetty m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja velvoitteita ei ollut saatu katettua, oli pidett\u00e4v\u00e4 lahjana.<\/p>\n\n\n\n
Laiton osingonjako.Osakkaat olivat j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n tekem\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen peri\u00e4 asianmukaisia vastikkeita hankkineet itselleen etuuden, joka loukkasi osingonjakoa koskevia osakeyhti\u00f6lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vahingonkorvaus.Toimitusjohtaja ja hallituksen j\u00e4senet olivat laiminly\u00f6neet velvoitteensa saattaa yhti\u00f6kokouksen p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi tavanomaisen vastikkeen maksamista koskevan asian. Yhti\u00f6n johtoon kuuluneilla oli ollut velvollisuus huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6n vastikesaatavat kirjataan yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla yhti\u00f6n kirjanpitoon.<\/p>\n\n\n\n
Vastaajat kiistiv\u00e4t kanteen perusteeltaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 30.12.1998<\/p>\n\n\n\n
Eri kanneperusteista k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus lausui muun muassa seuraavaa.<\/p>\n\n\n\n
Lahja tai lahjanluontoinen sopimus. Vastaajien maksamat vastikkeet eiv\u00e4t olleet riitt\u00e4neet kattamaan yhti\u00f6n lainojen p\u00e4\u00e4omien lyhennyksi\u00e4 ja korkoja niiden er\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Takaisinsaantilain 6 \u00a7:n kannalta ydinkysymyksen\u00e4 oli, oliko mainittu seikka lainkohdassa tarkoitettu lahja tai siihen verrattava sopimus.<\/p>\n\n\n\n
Asiassa ei ollut v\u00e4itettyk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yhti\u00f6n ainoa velkoja eli Keski-Uudenmaan S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki, my\u00f6hemmin Suomen S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki- SSP Oy, jonka saatavat yhti\u00f6lt\u00e4 olivat sittemmin siirtyneet Omaisuudenhoitoyhti\u00f6 Arsenal – SSP Oy:lle, olisi kanteessa tarkoitettuna aikana ilmoittanut vastaajille katsovansa maksetut vastikkeet riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. Kiinteist\u00f6n arvonnousuodotusten perusteella pankki oli halunnut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n hakeutumista konkurssiin ja halunnut sen jatkavan toimintaansa, mink\u00e4 vuoksi pankilla ei ollut yhti\u00f6n osakkeenomistajien vahingoksi oikeutta vedota j\u00e4lkik\u00e4teen laadittuihin vastikkeen noin nelinkertaiseksi nostaviin laskelmiin. Pankki oli vuosina 1993- 1995 k\u00e4ydyiss\u00e4 luottoneuvotteluissa hyv\u00e4ksynyt koko luottosuhteen ajan noudatetun periaatteen, ett\u00e4 osakkeenomistajat maksoivat valuuttakurssien muutosten aiheuttamasta luottojen p\u00e4\u00e4omien ja korkojen huomattavasta noususta huolimatta maksukyky\u00e4\u00e4n vastaavan vastikkeen. Osakkeenomistajien ratkaisua maksaa yhti\u00f6vastiketta pankin kanssa neuvotelluin periaattein ja m\u00e4\u00e4rin ei voitu katsoa tehdyksi konkurssin vaikutusten kiert\u00e4miseksi. Kysymyksess\u00e4 ei siten ollut takaisinsaantilaissa tarkoitettu oikeustoimi eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n 6 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettu lahja tai lahjanluontoinen sopimus.<\/p>\n\n\n\n
Oikeustoimesta aiheutuu vahinkoa silloin, kun oikeustoimi huonontaa yhdelle tai useammalle konkurssivelkojalle tulevaa jako-osuutta konkurssissa. Jotta oikeustoimi olisi aiheuttanut konkurssivelkojille vahinkoa, sen olisi t\u00e4ytynyt koskea sellaista omaisuutta, joka olisi kuulunut velallisen konkurssipes\u00e4\u00e4n, jos oikeustoimea ei olisi tehty. Ulosmittauskelvottoman omaisuuden luovuttamisesta ei siten ole aiheutunut velkojille vahinkoa, eik\u00e4 sellaista omaisuutta koskeva oikeustoimi ole takaisinsaannilla per\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Saaminen voi olla ulosmittauksen kohteena. Mik\u00e4li kanteessa mainitut yhti\u00f6vastikkeet olisi merkitty pes\u00e4luetteloon saataviksi vastaajilta, pankin jako-osuus olisi vastaavasti suurempi. Koska pankki oli tietoisena osakkeenomistajien vastikkeenmaksukyvyst\u00e4 ja heid\u00e4n maksamistaan vastikkeista halunnut yhti\u00f6n jatkavan toimintaansa, kysymyksess\u00e4 oli ollut osaksi pankin aiheuttama tilanne: osakkeenomistajien kanteessa tarkoitettu menettely ei ollut ollut syy-yhteydess\u00e4 pankille aiheutuneeseen vahinkoon.<\/p>\n\n\n\n
Yleinen takaisinsaantiperuste. Pankki ei ollut oikeudenk\u00e4yntiteitse vaatinut yhti\u00f6lt\u00e4 kanteessa tarkoitettuihin velkakirjoihin perustuvia suorituksia ennen yksipuolisiin tuomioihin johtaneita kanteita 8.2.1996 ja 13.6.1996; my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ei ollut esitetty selvityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 pankki olisi muutoinkaan vaatinut kysymyksess\u00e4 olevia suorituksia yhti\u00f6lt\u00e4. Mainitut seikat osoittivat pankin olettaneen yhti\u00f6n taloudellisen tilanteen kohentuvan tuolloin odotettavissa olleen yleisen taloudellisen nousun my\u00f6t\u00e4. Pankki oli k\u00e4ynyt yhti\u00f6n kanssa vuosina 1993 – 1995 neuvotteluja velkasuhteiden kokonaisj\u00e4rjestelyst\u00e4 ja osaltaan hyv\u00e4ksynyt 30.8.1993 ja 10.5.1994 p\u00e4iv\u00e4tyt luottoesitykset, mik\u00e4 osoitti pankin l\u00e4hteneen siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6n maksukyvytt\u00f6myys oli tilap\u00e4ist\u00e4 ja ett\u00e4 yhti\u00f6 kykenisi my\u00f6hemmin suoriutumaan velvoitteistaan pankkia kohtaan. Yhti\u00f6 oli sen ja pankin luottosuhteiden kokonaisj\u00e4rjestely\u00e4 koskevien neuvottelujen aikana ja niiden sek\u00e4 hyv\u00e4ksyttyjen luottop\u00e4\u00e4t\u00f6sesitysten perusteella voinut perustellusti l\u00e4hte\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 pankki ehdottaessaan yhti\u00f6n toiminnan jatkamista, luottojen konvertointia, uutta luottoa tai koron alentamista my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osaltaan my\u00f6t\u00e4vaikuttaisi yhti\u00f6n taloudellisen tilanteen paranemiseen. Yhti\u00f6 ei siten pankin omasta suhtautumisesta johtuen ollut, kun yhti\u00f6 oli muut maksuvelvoitteensa hoitanut ajallaan, ollut takaisinsaantilaissa tarkoitetuin tavoin maksukyvyt\u00f6n eik\u00e4 kanteessa tarkoitettu menettely ollut samasta syyst\u00e4 johtanut yhti\u00f6n maksukyvytt\u00f6myyteen siten, ett\u00e4 yhti\u00f6n vastikkeita koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset olisivat per\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 lahjan kohdalla mainituin perustein kanteessa tarkoitettu laiminly\u00f6nti ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut takaisinsaantilaissa tarkoitettu oikeustoimi eik\u00e4 osakkaiden kanteessa tarkoitettu menettely ollut syy-yhteydess\u00e4 pankille aiheutuneeseen vahinkoon. Kun pankki ehdottaessaan ja osaksi hyv\u00e4ksyess\u00e4\u00e4n velkasuhteiden kokonaisj\u00e4rjestelyt oli pantinhaltijana halunnut yhti\u00f6n jatkavan toimintaansa, menettely ei ollut takaisinsaantilain 5 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua sopimatonta omaisuuden siirt\u00e4mist\u00e4 pois velkojien ulottuvilta.<\/p>\n\n\n\n
Voitonjako. Vastaajat olivat maksaneet vastiketta vuonna 1993 37,50 markkaa neli\u00f6metrilt\u00e4 ja vuosina 1994-1996 25 markkaa neli\u00f6metrilt\u00e4. Lis\u00e4ksi oli maksettu k\u00e4ytt\u00f6korvauksia. Asianosaiset olivat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4yp\u00e4 vuokrataso vuosina 1994 – 1996 oli ollut 20 – 25 markkaa neli\u00f6metrilt\u00e4; kantajat olivat katsoneet k\u00e4yv\u00e4ksi vuokratasoksi vuosina 1992 – 1993 25 – 30 markkaa neli\u00f6metrilt\u00e4. Osakkeenomistajat olivat siten maksaneet vastiketta, joka oli vastannut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n k\u00e4yp\u00e4\u00e4 vuokratasoa.<\/p>\n\n\n\n
Osakkaat olivat k\u00e4ytt\u00e4neet hallitiloja vastikkeesta, joka ei ollut kattanut yhti\u00f6n vieraan p\u00e4\u00e4oman hoito- ynn\u00e4 muita kuluja. Kysymyksess\u00e4 ei ollut yhti\u00f6n suoritus, mink\u00e4 vuoksi varojen jakoa koskevat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t tulleet sovellettaviksi. Vastaajat eiv\u00e4t olleet saaneet yhti\u00f6n kustannuksella ep\u00e4oikeutettua etua, koska maksettu vastikkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli ollut pankin tiedossa ja pankki rahoittajana ja pantinhaltijana oli halunnut yhti\u00f6n jatkavan toimintaansa. Pankin toiminnan perusteella yhti\u00f6ll\u00e4 oli ollut perusteltu aihe menettelyyns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toimitusjohtajan ja hallituksen j\u00e4senen vahingonkorvausvelvollisuus. Yhti\u00f6kokoukset oli vastaajien mukaan pidetty ep\u00e4virallisina kokoontumisina, jolloin oli p\u00e4\u00e4tetty mm. vastikkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Yhti\u00f6kokouksia ei ollut kutsuttu koolle yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyin tavoin kirjallisesti ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahta viikkoa ennen kokouksen ajankohtaa. Yhti\u00f6kokouksissa ei ollut pidetty p\u00f6yt\u00e4kirjaa. P\u00f6yt\u00e4kirjan laatiminen tai tarkastaminen eiv\u00e4t olleet yhti\u00f6kokouksessa tehtyjen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten syntymisen tai p\u00e4tevyyden edellytyksen\u00e4. Yhti\u00f6kokousten pit\u00e4mist\u00e4 ei ollut laiminly\u00f6ty. Asiassa oli siten kysymys siit\u00e4, olivatko B, A ja D syyllistyneet tuottamukseen, koska he eiv\u00e4t olleet huolehtineet yhti\u00f6kokouksen kutsumisesta koolle p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastikkeista kanteessa tarkoitetun m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pankki oli ollut tietoinen osakkeenomistajien maksukyvyst\u00e4 ja heid\u00e4n maksamiensa vastikkeiden suuruudesta samoin kuin siit\u00e4, etteiv\u00e4t vastikkeet ja muut yhti\u00f6n tulot riitt\u00e4neet kattamaan yhti\u00f6n vieraan p\u00e4\u00e4oman kustannuksia, ja siit\u00e4 huolimatta nimenomaisesti halunnut yhti\u00f6n jatkavan toimintaansa. Menettelyll\u00e4\u00e4n pankki oli ottanut tietoisen riskin. Noudattaessaan yhti\u00f6n ainoan velkojan rahoitussuunnitelmaa toimitusjohtaja ja hallituksen j\u00e4senet eiv\u00e4t olleet menetelleet moitittavalla tavalla ja laiminly\u00f6neet noudattaa lakia tai yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 siten, ett\u00e4 teon ja vahingon v\u00e4lill\u00e4 olisi pankkiin n\u00e4hden korvausvastuun aiheuttava syy-yhteys.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hylk\u00e4si kanteen.<\/p>\n\n\n\n
Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Tarja Kukkonen.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin hovioikeuden tuomio 11.1.2000<\/p>\n\n\n\n
Konkurssipes\u00e4 ja Omaisuudenhoitoyhti\u00f6 Arsenal – SSP Oy valittivat hovioikeuteen.<\/p>\n\n\n\n
Hovioikeus totesi, ett\u00e4 yhti\u00f6n johtohenkil\u00f6in\u00e4 toimineet vastaajat olivat k\u00e4yneet luotonantajapankin kanssa rahoitusneuvotteluja nimenomaan yhti\u00f6n nimiss\u00e4. Yhti\u00f6n oli katsottava osaltaan hyv\u00e4ksyneen luottosuhteessa tosiasiallisesti noudatetun rahoitussuunnitelman sek\u00e4 liiketoiminnan jatkamiseen liittyneen taloudellisen riskin. Yhti\u00f6n toimihenkil\u00f6t eiv\u00e4t siten olleet k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden perusteluissa tarkemmin kuvatuissa olosuhteissa menetelleet huolimattomasti tai muutoinkaan moitittavalla tavalla eiv\u00e4tk\u00e4 laiminly\u00f6neet noudattaa lakia ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 sill\u00e4 tavoin, ett\u00e4 menettelyn ja yhti\u00f6n k\u00e4rsim\u00e4ksi v\u00e4itetyn vahingon v\u00e4lill\u00e4 olisi korvausvastuun edellytt\u00e4m\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 syy-yhteys. N\u00e4ill\u00e4 ja muutoin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiosta ilmenevill\u00e4 perusteilla hovioikeus katsoi, ett\u00e4 aihetta k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut.<\/p>\n\n\n\n
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Kristiina Martimo, Pirkko Kauppinen ja Markus Nikolainen. Esittelij\u00e4 Tommi Vuorialho.<\/p>\n\n\n\n
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA<\/p>\n\n\n\n
Kiiteist\u00f6yhti\u00f6 Oy X:n konkurssipes\u00e4lle ja Omaisuudenhoitoyhti\u00f6 Arsenal – SSP Oy:lle my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n\n\n\n
Kiinteist\u00f6 Oy X:n konkurssipes\u00e4 ja Omaisuudenhoitoyhti\u00f6 Arsenal- SSP Oy (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 Arsenal) vaativat, ett\u00e4 vastaajat velvoitetaan hovioikeudessa esitettyjen vaatimusten mukaisiin suorituksiin.<\/p>\n\n\n\n
Avoin yhti\u00f6 Ay AB, B, A, C, D ja Y Oy antoivat niilt\u00e4 pyydetyt vastaukset.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU<\/p>\n\n\n\n
Perustelut<\/p>\n\n\n\n
Asiassa on selvitetty, ett\u00e4 Kiinteist\u00f6 Oy X:n perustamisvaiheessaan vuonna 1986 ottamat noin kolmen miljoonan markan lainat on vuosina 1989 ja 1991 uudistettu niin, ett\u00e4 lainojen yhteism\u00e4\u00e4r\u00e4 on 30.10.1991 ollut 3 498 060,70 markkaa.<\/p>\n\n\n\n
Riidatonta on, ett\u00e4 asiassa vastaajina olevat kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6n osakkeenomistajat ovat maksaneet vuonna 1993 yhti\u00f6lle yhti\u00f6vastiketta 37,50 markkaa neli\u00f6metrilt\u00e4 kuukaudessa ja vuosina 1994 – 1996 vastaavasti 25 markkaa neli\u00f6metrilt\u00e4 kuukaudessa ja ett\u00e4 lis\u00e4ksi on maksettu k\u00e4ytt\u00f6korvauksia. Maksetut vastikkeet ovat vastanneet yhti\u00f6n tilojen k\u00e4yp\u00e4\u00e4 vuokratasoa, mutta ne eiv\u00e4t olleet riitt\u00e4neet kattamaan yhti\u00f6n ottamien edell\u00e4 mainittujen vuosina 1992, 1993 ja 1996 er\u00e4\u00e4ntyneiden lainojen lyhennyksi\u00e4 ja korkoja niiden er\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Yhti\u00f6n oma p\u00e4\u00e4oma oli menetetty jo 31.10.1992 p\u00e4\u00e4ttyneell\u00e4 tilikaudella.<\/p>\n\n\n\n
Asiassa on kysymys siit\u00e4, ovatko kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6n osakkeenomistajat laitonta varojenjakoa koskevien osakeyhti\u00f6lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten tai takaisinsaannista konkurssipes\u00e4\u00e4n annetun lain nojalla velvollisia suorittamaan yhti\u00f6n konkurssipes\u00e4lle m\u00e4\u00e4r\u00e4n, jolla yhti\u00f6n vastuut ovat ylitt\u00e4neet osakkaiden maksamat yhti\u00f6vastikkeet ja lainojen vakuutena olleen yhti\u00f6n kiinteist\u00f6n realisaatiosta saadun tulon. Lis\u00e4ksi kysymys on siit\u00e4, ovatko D yhti\u00f6n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana sek\u00e4 B ja A hallituksen j\u00e4senin\u00e4 vahingonkorvausvelvollisia, kun he eiv\u00e4t olleet kutsuneet yhti\u00f6kokousta koolle p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n suuruisten vastikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Laiton varojenjako<\/p>\n\n\n\n
Kysymyst\u00e4 on ensin tarkasteltava laitonta varojenjakoa koskevien osakeyhti\u00f6lain 12 luvun s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kannalta.<\/p>\n\n\n\n
Kuten osakeyhti\u00f6lain 12 luvun 1 \u00a7:st\u00e4 ilmenee, yhti\u00f6n varoja saadaan jakaa osakkeenomistajille vain sen mukaan kuin osakeyhti\u00f6laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n. Muiden kuin lain mukaan jakokelpoisten varojen siirt\u00e4minen yhti\u00f6lt\u00e4 osakkeenomistajille on kielletty, ja osakkeenomistaja on 12 luvun 5 \u00a7:st\u00e4 ilmenevin tavoin velvollinen palauttamaan lain vastaisesti saamansa varat.<\/p>\n\n\n\n
Voitonjakoa ja muuta varojenjakoa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten p\u00e4\u00e4tarkoituksena on turvata yhti\u00f6n osakep\u00e4\u00e4oman ja muun sidotun p\u00e4\u00e4oman pysyvyytt\u00e4 yhti\u00f6n velkojien suojaamiseksi. Sit\u00e4, mink\u00e4laisia toimia voidaan pit\u00e4\u00e4 varojen jakamisena, on arvioitava t\u00e4t\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Vaatimus sidotun p\u00e4\u00e4oman s\u00e4ilymisest\u00e4 merkitsee, ett\u00e4 yhti\u00f6n varojen tulee kattaa yhti\u00f6n velat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sidotun p\u00e4\u00e4oman suuruisella marginaalilla, eli kysymys on varojen ja velkojen suhteen s\u00e4ilymisest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyiss\u00e4 puitteissa. N\u00e4in ollen laissa tarkoitettuna varojen jakamisena ei ole perusteltua pit\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimia, joilla – muuten kuin liiketoiminnallisin perustein – luovutetaan yhti\u00f6n omaisuutta sellaisin tavoin tai ehdoin, jotka v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t yhti\u00f6n varallisuutta. Varojenjakoa koskevien rajoitusten alaisiksi tulee lukea my\u00f6s sellaiset toimet, joilla siirret\u00e4\u00e4n varallisuusarvoja yhti\u00f6st\u00e4 osakkeenomistajien hyv\u00e4ksi niin, ett\u00e4 se ep\u00e4suorasti merkitsee yhti\u00f6n varallisuusaseman heikkenemist\u00e4 sidotun p\u00e4\u00e4oman suojaa loukkaavalla tavalla. Esimerkiksi vastikkeettoman k\u00e4ytt\u00f6oikeuden my\u00f6nt\u00e4minen yhti\u00f6n omaisuuteen ei suoraan v\u00e4henn\u00e4 yhti\u00f6n varoja, mutta voi silti vaikuttaa yhti\u00f6n varallisuusasemaa heikent\u00e4v\u00e4sti, koska tappiot siirtyv\u00e4t yhti\u00f6n taseeseen v\u00e4hent\u00e4en omaa p\u00e4\u00e4omaa ja heikent\u00e4en siten varojen ja velkojen v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n\n\n\n
Kyseess\u00e4 oleva kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6 on niin sanottu keskin\u00e4inen yhti\u00f6, jonka yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaisena tarkoituksena on omistaa ja hallita tietty\u00e4 kiinteist\u00f6\u00e4 ja sill\u00e4 olevaa rakennusta osakkeenomistajien lukuun niin, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 on yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen perusteella oikeus pit\u00e4\u00e4 hallinnassaan m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt tilat yhti\u00f6n rakennuksessa. T\u00e4llaisessa yhti\u00f6ss\u00e4, jonka ainoana tai ainakin p\u00e4\u00e4asiallisena tarkoituksena on tarjota tiloja osakkeenomistajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, yhti\u00f6n menot katetaan joko kokonaan tai p\u00e4\u00e4osin osakkeenomistajilta peritt\u00e4vill\u00e4 yhti\u00f6vastikkeilla ja muilla yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaisilla suorituksilla. Koska t\u00e4m\u00e4n kaltaisella yhti\u00f6ll\u00e4 ei ole ulkopuolisia tulonl\u00e4hteit\u00e4 tai niiden merkitys on rajoitettu, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos osakkeenomistajilta peritt\u00e4v\u00e4t suoritukset pidempiaikaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n niin alhaisiksi, etteiv\u00e4t yhti\u00f6lle kertyv\u00e4t tulot riit\u00e4 kattamaan yhti\u00f6n menoja, t\u00e4m\u00e4 johtaa yll\u00e4 kuvatuin tavoin yhti\u00f6n varallisuusaseman heikentymiseen. Osakkeenomistajat saavat pit\u00e4\u00e4 hallinnassaan yhti\u00f6n tiloja ilman, ett\u00e4 heid\u00e4n suoritettavakseen tulevat vastikkeet ja muut maksut vastaavat yhti\u00f6lle tilojen tarjoamisesta tosiasiassa aiheutuvia kustannuksia. Tilanteen jatkuessa t\u00e4llaisena on seurauksena ennen pitk\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 yhti\u00f6lle kertyvien tappioiden vuoksi oma p\u00e4\u00e4oma ei riit\u00e4 kattamaan osakep\u00e4\u00e4omaa ja yhti\u00f6n velkaantuminen kasvaa. Vaikka omaisuus s\u00e4ilyisi ennallaan, varojen ja velkojen suhde j\u00e4rkkyy velkojien vahingoksi. Jos osakkeenomistajilta peritt\u00e4vien vastikkeiden ja k\u00e4ytt\u00f6maksujen taso asetetaan sellaiseksi, etteiv\u00e4t yhti\u00f6n tulot riit\u00e4 kattamaan menoja, t\u00e4ll\u00e4 tavoin mahdollisesti aiheutettu kajoaminen sidottuun p\u00e4\u00e4omaan voi siten olla osakeyhti\u00f6lain 12 luvun 5 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua laitonta varojenjakoa.<\/p>\n\n\n\n
Esill\u00e4 olevassa tapauksessa asiakirjoista ilmenee, ett\u00e4 osakkeenomistajilta perityt vastikkeet ja k\u00e4ytt\u00f6maksut ovat jatkuvasti olleet riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 yhti\u00f6lle otettujen luottojen aiheuttamien p\u00e4\u00e4omakustannusten kattamiseen. Kuten edell\u00e4 on todettu, yhti\u00f6n oma p\u00e4\u00e4oma onkin todettu kokonaan menetetyksi jo tilikaudella 1.11.1991 – 31.10.1992, mink\u00e4 j\u00e4lkeen yhti\u00f6n velkaantuneisuus on vuosi vuodelta edelleen kasvanut. Yhti\u00f6 ei tosin ole sitoutunut uusiin vastuisiin, mutta entisist\u00e4 luotoista johtuneiden vastuiden lis\u00e4\u00e4ntyminen on kasvattanut velkam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 olennaisesti.<\/p>\n\n\n\n
Koska t\u00e4llainen keskin\u00e4inen yhti\u00f6 joutuu ainakin p\u00e4\u00e4osin kattamaan kustannuksensa osakkeenomistajilta peritt\u00e4vill\u00e4 suorituksilla, vuokramarkkinoilla kulloinkin vallitseva vuokrataso ei voi olla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 vastikkeiden ja muiden yhti\u00f6ss\u00e4 peritt\u00e4vien maksujen suuruuden kannalta. Sill\u00e4, ett\u00e4 osakkeenomistajien maksamat vastikkeet ja k\u00e4ytt\u00f6maksut mahdollisesti ovat olleet paikallisen k\u00e4yv\u00e4n vuokratason mukaisia, ei siten voi t\u00e4llaisessa tapauksessa olla ratkaisevaa merkityst\u00e4 arvioitaessa yhti\u00f6n menettely\u00e4 laitonta varojenjakoa koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kannalta. Vastaavasti my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osakkeenomistajien tosiasiallinen maksukyky ei ole peruste, joka voisi oikeuttaa yhti\u00f6n jatkuvasti perim\u00e4\u00e4n n\u00e4ilt\u00e4 vastikkeina ja muina maksuina v\u00e4hemm\u00e4n kuin yhti\u00f6n kustannusten kattaminen edellytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhti\u00f6n rahoittajana on ollut Keski-Uudenmaan S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki, sittemmin Suomen S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki \u00fb SSP Oy, jolta saatavat ovat siirtyneet Arsenalille. Viimeksi mainittu on ainoa velkoja yhti\u00f6n konkurssissa. Asiassa on selvitetty pankin olleen hyvin selvill\u00e4 yhti\u00f6n taloudellisesta tilanteesta ja velanhoitokyvyn riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta pankki ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin est\u00e4\u00e4kseen yhti\u00f6n toiminnan ja saataviensa kasvun jatkumisen. Ottaen huomioon kiinteist\u00f6markkinoiden tila kyseisen\u00e4 ajanjaksona voidaankin vastaajien v\u00e4itt\u00e4min tavoin pit\u00e4\u00e4 ilmeisen\u00e4, ettei pankki katsonut etunsa mukaiseksi yhti\u00f6n hakemista tai hakeutumista konkurssiin, koska yhti\u00f6n kiinteist\u00f6n realisoinnista tai tilojen vuokraamisesta olisi ollut odotettavissa huono tulos, vaan konkurssin lykk\u00e4\u00e4mist\u00e4 on pidetty v\u00e4hemm\u00e4n ep\u00e4edullisena vaihtoehtona. Pankki on siten yhti\u00f6n pahenevasta ylivelkaisuudesta huolimatta hyv\u00e4ksynyt tilanteen ja yhti\u00f6n menettelyn. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa ja koska pankin seuraaja Arsenal on yhti\u00f6n ainoa konkurssivelkoja, ei konkurssipes\u00e4ll\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 kuin Arsenalillakaan ole oikeutta esitt\u00e4\u00e4 osakkeenomistajille vaatimuksia osakeyhti\u00f6lain (734\/1978) 12 luvun 5 \u00a7:n nojalla.<\/p>\n\n\n\n
Takaisinsaanti konkurssipes\u00e4\u00e4n<\/p>\n\n\n\n
Konkurssitakaisinsaannin tarkoituksena on velkojia tai heid\u00e4n yhdenvertaisuuttaan loukkaavien oikeustointen ja muiden oikeustoimeen rinnastettavien, velallisen varallisuusasemaan vaikuttaneiden tointen per\u00e4ytt\u00e4minen. Takaisinsaannista konkurssipes\u00e4\u00e4n annetun lain (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 takaisinsaantilaki) 1 \u00a7:n mukaan lain nojalla voidaan per\u00e4ytt\u00e4\u00e4 velallisen omaisuutta koskeva oikeustoimi sek\u00e4 menettely, j\u00e4rjestely ja muu toimenpide, joka on vaikutukseltaan oikeustoimeen rinnastettava. Hallituksen esityksess\u00e4 takaisinsaantia konkurssipes\u00e4\u00e4n koskevaksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ksi (102\/1990 s. 43) on todettu, ett\u00e4 oikeustoimeen rinnastettavilla toimenpiteill\u00e4 ”tarkoitetaan kaikenlaisia velallisen varallisuutta koskevia toimenpiteit\u00e4, joilla on samankaltaisia oikeusvaikutuksia kuin oikeustoimilla yleens\u00e4. My\u00f6s johonkin toimenpiteeseen ryhtym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen (passiivisuus), esimerkiksi velan p\u00e4\u00e4st\u00e4minen vanhentumaan, voi olla ehdotetun lain nojalla per\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, voitiinpa passiivisuutta pit\u00e4\u00e4 oikeustoimena tai ei. K\u00e4sitett\u00e4 oikeustoimi k\u00e4ytett\u00e4isiin laissa laajassa merkityksess\u00e4”. Takaisinsaannilla on tarkoitus palauttaa tilanne ennalleen eli sellaiseksi kuin se oli ennen per\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 oikeustointa (HE 102\/1990 s. 7).<\/p>\n\n\n\n
Takaisinsaannilla pyrit\u00e4\u00e4n siis velallisen varallisuusaseman ennallistamiseen. Takaisinsaantilain nojalla voidaan t\u00e4ss\u00e4 tarkoituksessa per\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sellaisia toimia, joihin velallinen tai muu on ryhtynyt. Kuten edell\u00e4 on ilmennyt, my\u00f6s passiivisuuden vaikutus voi olla per\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, jos siit\u00e4 on seurannut velalliselle kuuluneen varallisuusedun menetys tai koituminen tietyn velkojan hyv\u00e4ksi ja muiden vahingoksi. Takaisinsaantilain nojalla ei kuitenkaan voida hankkia konkurssipes\u00e4\u00e4n uusia varallisuusetuja sellaisten tointen perusteella, joihin velallinen ei ole ryhtynyt, vaikka olisi pit\u00e4nyt. Takaisinsaantilain nojalla voidaan per\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehtyjen toimien vaikutuksia, mutta sen nojalla ei voida perustaa kolmansille sellaisia uusia velvoitteita konkurssipes\u00e4\u00e4n tai -velkojiin n\u00e4hden, joita ei ennest\u00e4\u00e4n ole perustettu.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 kiinteist\u00f6yhti\u00f6ss\u00e4 osakkeenomistajilta perityt vastikkeet on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty sellaisiksi, etteiv\u00e4t ne ole riitt\u00e4neet yhti\u00f6n vastattavien velkojen aiheuttamien menojen kattamiseen. Vastikkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen alhaisemmaksi kuin mit\u00e4 yhti\u00f6n vastattavien velkojen aiheuttamat menot olisivat edellytt\u00e4neet, ei ole merkinnyt sit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6 olisi luopunut saatavasta, joka sill\u00e4 on ollut osakkailtaan. Takaisinsaantilain mukaisella per\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4 ei voida perustaa osakkeenomistajille sellaisia suoritusvelvollisuuksia, joita koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 yhti\u00f6 ei ole miss\u00e4\u00e4n vaiheessa tehnyt. K\u00e4sill\u00e4 ei ole sellaista takaisinsaantilain 1 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitettua oikeustointa tai siihen rinnastettavaa menettely\u00e4, toimenpidett\u00e4 tai muuta j\u00e4rjestely\u00e4, joka voisi olla sanotun lain mukaisen per\u00e4ytt\u00e4misen kohteena.<\/p>\n\n\n\n
Vahingonkorvaus<\/p>\n\n\n\n
D:hen, B:hen ja A:han kohdistettu vahingonkorvausvaatimus perustuu siihen, ett\u00e4 D yhti\u00f6n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana sek\u00e4 B ja A hallituksen j\u00e4senin\u00e4 olivat laiminly\u00f6neet velvollisuutensa kutsua yhti\u00f6kokous koolle p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n suuruisten vastikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan yhti\u00f6kokouksen on tullut p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vastikkeen suuruudesta ja hallituksen sen maksuajasta ja -tavasta. Yhti\u00f6n hallitus on t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja muutoinkin kaikissa toimissaan ollut velvollinen menettelem\u00e4\u00e4n huolellisesti ja yhti\u00f6n edun mukaisesti sek\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhti\u00f6n parasta. T\u00e4h\u00e4n hallituksen yleiseen huolellisuusvelvollisuuteen on kuulunut huolehtia osaltaan siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n sen taloudellisen tilanteen edellytt\u00e4m\u00e4t rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja tarvittaessa yhti\u00f6kokouksen ratkaistavaksi saatetaan vastikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 koskevat kysymykset siten, ettei yhti\u00f6n talous muodostu jatkuvasti tai rakenteellisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4iseksi.<\/p>\n\n\n\n
Yhti\u00f6n oma p\u00e4\u00e4oma on menetetty jo 31.10.1992 p\u00e4\u00e4ttyneell\u00e4 tilikaudella, eik\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 ole t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tty maksettavaksi vastikkeita, jotka olisivat riitt\u00e4neet kattamaan yhti\u00f6n vastattavien lainojen vaatimia menoja niiden er\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. D, B ja A eiv\u00e4t ole edes v\u00e4itt\u00e4neet hallituksen ryhtyneen toimenpiteisiin yhti\u00f6n rahoituskustannuksia vastanneiden vastikkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n
Vastike oli vastaajien mukaan m\u00e4\u00e4ritelty osakkaiden maksukyky\u00e4 vastaavaksi yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 pankin kanssa. Kuten edell\u00e4 laitonta varojenjakoa koskevien perustelujen yhteydess\u00e4 on todettu, asiassa on selvitetty pankin ainakin olleen hyvin selvill\u00e4 yhti\u00f6n taloudellisesta asemasta ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 velanhoitokyvyst\u00e4. Se seikka, ett\u00e4 pankki ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin est\u00e4\u00e4kseen tilanteen ja saataviensa kasvun jatkumisen, on mit\u00e4 ilmeisimmin johtunut siit\u00e4, ett\u00e4 kiinteist\u00f6markkinoiden tuolloin vallinneen huonon tilan vuoksi yhti\u00f6n konkurssi on arvioitu pankin kannalta viel\u00e4 ep\u00e4edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Pankki on siten hyv\u00e4ksynyt yhti\u00f6n ja sen johdon menettelyn sek\u00e4 suuremmaksi arvioidun vahingon v\u00e4ltt\u00e4miseksi sallinut konkurssin lykk\u00e4ytymisen. N\u00e4in ollen ja pankin seuraajan Arsenalin ollessa yhti\u00f6n ainoa konkurssivelkoja ei konkurssipes\u00e4ll\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 kuin Arsenalillakaan ole oikeutta korvaukseen yhti\u00f6n hallituksen j\u00e4senten ja toimitusjohtajan edell\u00e4 kuvatusta menettelyst\u00e4 aiheutuneeksi v\u00e4itetyst\u00e4 vahingosta.<\/p>\n\n\n\n
Kanteessa on lis\u00e4ksi viitattu hallituksen velvollisuuteen huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6n vastikesaatavat kirjataan yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla yhti\u00f6n kirjanpitoon. Asiassa ei kuitenkaan ole edes v\u00e4itetty, etteik\u00f6 vastikekirjauksia olisi tehty sen mukaisina kuin mit\u00e4 niist\u00e4 on yhti\u00f6ss\u00e4 tosiasiassa p\u00e4\u00e4tetty.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 mainituilla perusteilla D:hen, B:hen ja A:han kohdistetut vahingonkorvausvaatimukset ovat perusteettomia.<\/p>\n\n\n\n
Tuomiolauselma<\/p>\n\n\n\n
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.<\/p>\n\n\n\n
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Kati Hid\u00e9n, Mikael Krogerus, Markku Arponen ja Pauliine Koskelo. Esittelij\u00e4 Jukka Sippo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
KKO:2003:33 kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6 vastuu veloista. Ylivelkaisen kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6n vastuu peri\u00e4 vastikkeita omistajilta? Ylivelkaisen kiinteist\u00f6osakeyhti\u00f6n vastuu peri\u00e4 vastikkeita omistajilta? Osakeyhti\u00f6 ja osakas ovat<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[31,19],"tags":[132,43,66,69],"yoast_head":"\n