Asunto-osakeyhti\u00f6 voi tehd\u00e4 normaalisti sopimuksia osakkaan kanssa. Sopimus velvoittaa silloin vain osapuolia. Toisinaan asuntokaupoissa syntyy ep\u00e4selvyyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 vastuista tai oikeuksia siirtyy ostajalle t\u00e4llaisista yhti\u00f6n ja osakkaan v\u00e4lisist\u00e4 sopimuksista. Alla oli kysymys hissin rakentamisesta. Ostaja ymm\u00e4rsi vaatia kauppakirjaan ehdon, ett\u00e4 myyj\u00e4 vastasi hissin kustannuksista. Ep\u00e4selv\u00e4 sopimus yhti\u00f6n ja entisen osakkaan eli myyj\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 j\u00e4ikin lopulta yhti\u00f6n vahingoksi. Yhti\u00f6 vetosi muun ohella siihen, ett\u00e4 ostaja oli saanut hissin osakekauppakirjan mukaan ja maksanut t\u00e4st\u00e4 kauppahinnassa, jolloin myyj\u00e4n olisi tullut perusteettomana etuna palauttaa hissi\u00e4 vastaava osa kauppahinnasta yhti\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 hyv\u00e4ksyttiin alemmissa oikeusasteissa mutta hyl\u00e4ttiin KKO:ssa. Sen mukaan ”Osakkeiden kauppahintaa on voinut korottaa se, ett\u00e4 sitovaksi j\u00e4\u00e4nyt ostotarjous huoneistosta on annettu sellaisen is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ntodistuksen perusteella, jonka mukaan huoneistoon kuului hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus. Vaikka A t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisikin saanut etua, ei kauppahinnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen yhteydess\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6n varallisuutta ole siirtynyt A:lle eik\u00e4 etu ole syntynyt yhti\u00f6n kustannuksella.”<\/p>\n\n\n\n
KKO:1999:96<\/p>\n\n\n\n
Sopimus – Sopimus kolmannen hyv\u00e4ksi
Perusteettoman edun palautus<\/p>\n\n\n\n
Oikeusvoima
Diaarinumero: S98\/760
Esittelyp\u00e4iv\u00e4: 11.5.1999
Antop\u00e4iv\u00e4: 15.9.1999
Taltio: 2340<\/p>\n\n\n\n
A oli asunto-osakkeiden kauppakirjassa sitoutunut vastaamaan ostajaan n\u00e4hden asunto-osakeyhti\u00f6lle mahdollisesti maksettaviksi tulevista huoneistoon kohdistuvista hissin rakentamiskustannuksista. Ehto katsottiin A:n ja ostajan v\u00e4liseksi vastuunjako-ehdoksi, jolla A ei ollut sitoutunut vastaamaan yhti\u00f6lle sanotuista kustannuksista.<\/p>\n\n\n\n
Osakkeiden kauppahintaa oli voinut korottaa se, ett\u00e4 sitovaksi j\u00e4\u00e4nyt ostotarjous oli annettu asunto-osakeyhti\u00f6n sellaisen ilmoituksen perusteella, jonka mukaan huoneistoon kuului hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus. Vaikka A t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisikin saanut etua, ei kauppahinnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen yhteydess\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6n varallisuutta ollut siirtynyt A:lle eik\u00e4 etu ollut syntynyt yhti\u00f6n kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n
Kysymys my\u00f6s A:n ja asunto-osakeyhti\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 aikaisemmin ennen 1.12.1993 nostetun samoja hissin rakentamiskustannuksia koskeneen kanteen perusteella annetun tuomion sitovuudesta.<\/p>\n\n\n\n
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.9.1999
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sittely Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa<\/p>\n\n\n\n
Tapahtumatietoja<\/p>\n\n\n\n
A oli omistanut Asunto-osakeyhti\u00f6 Kalliovaaran osakkeet nrot 53 ja 54, jotka oikeuttivat Helsingiss\u00e4 osoitteessa Laivanvarustajankatu 9 sijaitsevan huoneiston B 23 hallintaan. Asunto-osakeyhti\u00f6 oli 16.12.1991 pidetyss\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa my\u00f6nt\u00e4nyt sen Aja B-portaiden osakkaille luvan rakentaa hissit asunto-osakeyhti\u00f6n omistaman rakennuksen A- ja B-portaisiin. A oli tuolloin asunut ja ollut ty\u00f6ss\u00e4 Norjassa.<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 ei ollut saanut A:lta kirjallista sitoumusta osallistua osaltaan B-portaaseen rakennettavan hissin rakennuskustannuksiin. Asunto-osakeyhti\u00f6n is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 oli kuitenkin A:n kanssa k\u00e4ym\u00e4ns\u00e4 puhelinkeskustelun perusteella tullut siihen k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 A hyv\u00e4ksyi hissin rakentamisen ja osallistui osaltaan rakentamiskustannuksiin. Hissi oli rakennettu kev\u00e4ttalvella 1992.<\/p>\n\n\n\n
A:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n pankin maksupalvelu oli 13.3.1992 veloittanut A:n tililt\u00e4 osana hissin rakennuskustannuksia 3 300 markkaa. A oli 26.6.1992 riitauttanut suostumuksensa hissin rakentamiseen ja kielt\u00e4nyt pankkia maksamasta rakennuskustannusten toista er\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Syyskuussa 1992 A oli antanut huoneistonsa hallintaan oikeuttavat osakkeet Huoneistokeskus Oy:n myyt\u00e4v\u00e4ksi. Osakkeet oli myyty 19.10.1992 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 kauppakirjalla, jonka maksuehtoihin oli sis\u00e4ltynyt lause: ”Myyj\u00e4 vastaa ostajaan n\u00e4hden taloyhti\u00f6lle kaikista mahdollisista ko. huoneistoon kohdistuvista hissin rakentamisesta aiheutuvista kuluista.”<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 oli velkonut A:lta hissin rakentamiskustannusten loppuosaa 7 636 markkaa ensin laskulla, sitten maksamism\u00e4\u00e4r\u00e4yshakemuksella ja lopuksi 1.9.1993 tiedoksi annetulla kanteella Kuopion k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus oli 3.3.1994 julistamallaan tuomiolla katsonut j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A olisi tammikuussa 1992 sitoutunut hissihankkeeseen ja sen kustannuksiin. A oli kuitenkin 19.10.1992 tietoisesti myynyt osakkeet hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeudella ja sellaisella ehdolla, ett\u00e4 h\u00e4n myyj\u00e4n\u00e4 vastasi ostajaan n\u00e4hden taloyhti\u00f6lle kaikista hissin rakentamisesta aiheutuneista kuluista, sek\u00e4 saanut kaupassa hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeudesta koituvan hy\u00f6dyn. Osakekaupan yhteydess\u00e4 A oli hyv\u00e4ksynyt huoneistonsa osallistumisen hissihankkeeseen ja oli siten vastuussa hissin rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus oli velvoittanut A:n maksamaan hissin rakentamisesta maksamatta olleet 7 636 markkaa korkoineen ja kuluineen.<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4-Suomen hovioikeus oli 12.9.1995 antamallaan lainvoiman saavuttaneella tuomiolla todennut, ett\u00e4 yhti\u00f6 ei ollut ajanut kannettaan sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 A olisi 19.10.1992 tehdyn osakekaupan yhteydess\u00e4 hyv\u00e4ksynyt huoneiston osallistumisen hissihankkeeseen ja olisi siten vastuussa hissin rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden ei olisi tullut perustaa tuomiotaan seikkaan, johon asunto-osakeyhti\u00f6 ei ollut vedonnut. Sen vuoksi hovioikeus oli poistanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion perustelut t\u00e4lt\u00e4 osin.<\/p>\n\n\n\n
Hovioikeus oli hyv\u00e4ksynyt k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion perustelut silt\u00e4 osin kuin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus oli katsonut j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A olisi tammikuussa 1992 sitoutunut kohdaltaan vastaamana hissien rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista.<\/p>\n\n\n\n
Koska A:n ei ollut n\u00e4ytetty sitoutuneen vastaamaan sanotuista kustannuksista, yhti\u00f6 oli velvollinen palauttamaan A:lle kanteessa mainitut 3 300 markkaa.<\/p>\n\n\n\n
Hovioikeus oli hyl\u00e4nnyt asunto-osakeyhti\u00f6n kanteen ja velvoittanut yhti\u00f6n maksamaan A:lle takaisin A:n vastakanteella velkomat 3 300 markkaa korkoineen ja kuluineen.<\/p>\n\n\n\n
Kanne k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa ja vastaus<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 lausui A:ta vastaan ajamassaan kanteessa, ett\u00e4 A oli 19.10.1992 myynyt omistamansa huoneiston B 23 hallintaan oikeuttavat osakkeet ja oikeuden asunto-osakeyhti\u00f6n taloon kuuluvan hissin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. A oli saanut perusteetonta etua, koska h\u00e4n oli myynyt oikeuden asunto-osakeyhti\u00f6n omaisuuteen suorittamatta siit\u00e4 yhti\u00f6lle korvausta. A oli osakekaupan yhteydess\u00e4 hyv\u00e4ksynyt huoneistonsa osallistumisen hissihankkeeseen ja oli siten vastuussa hissin rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ill\u00e4 perusteilla asunto-osakeyhti\u00f6 vaati, ett\u00e4 A velvoitetaan suorittamaan asunto-osakeyhti\u00f6lle perusteettomana etuna saamansa kauppahinnan osa 10 936 markkaa 16 prosentin korkoineen 7 636 markalle 18.8.1992 lukien ja 13 prosentin korkoineen 3 300 markalle haasteen tiedoksiantop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 lukien.<\/p>\n\n\n\n
A kiisti kanteen ja vaati sen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomio 12.12.1996<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi asiassa olevan riidatonta, ett\u00e4 A oli tiennyt asunto-osakeyhti\u00f6\u00f6n rakennettavista hisseist\u00e4 ja siit\u00e4, kuinka rakentamiskustannukset jaettiin osakkaiden kesken viimeist\u00e4\u00e4n silloin, kun h\u00e4n oli 26.6.1992 kielt\u00e4ytynyt maksamasta rakennuskustannusten toista er\u00e4\u00e4 ja kun h\u00e4n oli riitauttanut suostumuksensa osallistua hissien rakentamiskustannuksiin. A oli syyskuun 1992 alussa antanut Huoneistokeskus Oy:lle toimeksiannon huoneistonsa myynnist\u00e4. A oli tiennyt, ett\u00e4 h\u00e4nen huoneistonsa osalta oli riitaa siit\u00e4, oliko huoneistolla hissink\u00e4ytt\u00f6oikeus vai ei. Kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n tilaamaan is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ntodistukseen oli merkitty, ett\u00e4 huoneistolla oli hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus. Kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 oli markkinoinut huoneistoa siten, ett\u00e4 sill\u00e4 oli hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus. Huomioon ottaen edell\u00e4 selostetut olosuhteet A:n olisi pit\u00e4nyt olla kiinnostunut siit\u00e4, mink\u00e4lainen \u00abis\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ntodistus\u00bb huoneistosta oli annettu ja myytiink\u00f6 huoneistoa hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeudella vai ilman. A oli itse kantanut riskin siit\u00e4, oliko h\u00e4n tiennyt huoneistoa myyt\u00e4v\u00e4n hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeudella vai ilman. Erityisen selv\u00e4sti hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus oli tullut esiin muutama p\u00e4iv\u00e4 ennen kauppakirjan allekirjoittamista, kun todistajana kuultu kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 oli is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4lt\u00e4 saamansa huoneiston velkaosuutta koskevan tiedon johdosta keskustellut A:n kanssa hissikysymyksest\u00e4. Lopullinen kauppa oli tehty ehdolla, ett\u00e4 ”Myyj\u00e4 vastaa ostajaan n\u00e4hden taloyhti\u00f6lle kaikista mahdollisista ko. huoneistoon kohdistuvista hissin rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista”.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 selostetut seikat osoittivat, ett\u00e4 A oli 19.10.1992 myym\u00e4ll\u00e4 huoneistonsa hallintaan oikeuttavat osakkeet edell\u00e4 sanotulla kauppakirjan ehdolla hyv\u00e4ksynyt huoneistonsa osalta sen, ett\u00e4 h\u00e4n vastasi hissin rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista my\u00f6s asunto-osakeyhti\u00f6\u00f6n n\u00e4hden. Jos n\u00e4in ei olisi tarkoitettu, kauppa olisi voitu tehd\u00e4 noin 10 000 markkaa halvemmalla hinnalla ja ehdolla, ett\u00e4 ostaja vastasi hissin rakentamiskustannuksista asunto-osakeyhti\u00f6lle taikka sitten ehdolla, ett\u00e4 huoneistoon ei kuulunut hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeutta. Sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 kauppakirjan ehto oli tehty Huoneistokeskus Oy:ss\u00e4, ei ollut merkityst\u00e4. Kauppakirjan laadinta oli kuulunut kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n teht\u00e4viin. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 A:ta oli kauppakirjan allekirjoitustilaisuudessa edustanut asiamies ei ollut merkityst\u00e4. Mik\u00e4 oli ollut asiamiehen tiedossa, oli pit\u00e4nyt olla my\u00f6s A:n tiedossa.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 selostetun perusteella oli selvitetty, ett\u00e4 A oli 19.10.1992 myynyt omistamansa osakkeet ja oikeuden asunto-osakeyhti\u00f6n rakennukseen kuuluvan hissin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaikka h\u00e4n ei ollut maksanut asunto-osakeyhti\u00f6n rakentamasta k\u00e4ytt\u00f6oikeudesta. Huoneistolla ei ollut aikaisemmin ollut t\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6oikeutta. A oli hy\u00f6tynyt asunto-osakeyhti\u00f6n kustannuksella hissin rakennuskustannuksia vastaavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Sill\u00e4 seikalla, miten hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus oli vaikuttanut A:n ja ostajan v\u00e4lill\u00e4 sovittuun kauppahintaan, ei ollut merkityst\u00e4 arvioitaessa A:n asunto-osakeyhti\u00f6\u00f6n n\u00e4hden saamaa hy\u00f6ty\u00e4. A oli saanut 10 936 markan hy\u00f6dyn asunto-osakeyhti\u00f6n kustannuksella. Hy\u00f6ty oli oikeudeton. A oli velvollinen korvaamaan saamansa hy\u00f6dyn asunto-osakeyhti\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n
Kysymyksess\u00e4 oli velka, jonka perusteen selvitt\u00e4minen oli edellytt\u00e4nyt oikeudenk\u00e4ynti\u00e4. Sen vuoksi koronmaksuvelvollisuus alkoi haasteen tiedoksiantop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 23.7.1996.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ill\u00e4 perusteilla k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus velvoitti A:n suorittamaan asunto-osakeyhti\u00f6lle vaaditut 10 936 markkaa viiv\u00e4styskorkoineen 23.7.1996 lukien.<\/p>\n\n\n\n
Asian on ratkaissut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari Mikkola.<\/p>\n\n\n\n
Helsingin hovioikeuden tuomio 31.3.1998<\/p>\n\n\n\n
A valitti hovioikeuteen ja vaati kanteen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Hovioikeus ei muuttanut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiota.<\/p>\n\n\n\n
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden j\u00e4senet Hyrk\u00e4s, Harsia ja Tuukkanen. Esittelij\u00e4 Eero Arvo.<\/p>\n\n\n\n
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA<\/p>\n\n\n\n
A:lle my\u00f6nnettiin valituslupa.<\/p>\n\n\n\n
Valituksessaan A vaati kanteen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 antoi silt\u00e4 pyydetyn vastauksen.<\/p>\n\n\n\n
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.9.1999
Perustelut<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 Kalliovaara on kanteessaan vaatinut A:lta perusteettoman edun palautuksena 10 936 markkaa, 7 636 markalle 18.8.1992 alkaen ja 3 300 markalle haasteen tiedoksiannosta laskettavine korkoineen, koska A oli 19.10.1992 myydess\u00e4\u00e4n asunto-osakeyhti\u00f6n omistamassa rakennuksessa sijaitsevan huoneiston B 23 hallintaan oikeuttavat osakkeet luovuttanut ostajalle my\u00f6s oikeuden asunto-osakeyhti\u00f6n omistaman hissin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n suorittamatta hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeudesta kuitenkaan korvausta yhti\u00f6lle. A oli n\u00e4in saanut perusteetonta etua. Lis\u00e4ksi asunto-osakeyhti\u00f6 on vedonnut siihen, ett\u00e4 A oli osakkeet myydess\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksynyt huoneistonsa osallistumisen hissin rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin ja oli siten niist\u00e4 vastuussa. Kannevaatimus on m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n vastannut huoneistolle B 23 jyvitetty\u00e4 osuutta hissin rakentamiskustannuksista. A:n olisi tullut suorittaa h\u00e4nen huoneistolleen jyvitetty osuus rakentamiskustannuksista 3 300 ja 7 636 markan suuruisissa maksueriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4-Suomen hovioikeus on asunto-osakeyhti\u00f6n A:ta vastaan 1.9.1993 vireille paneman ja asian k\u00e4sittelyn aikaan noudatetun oikeudenk\u00e4yntij\u00e4rjestyksen mukaisesti ajaman kanteen johdosta 12.9.1995 antamallaan lainvoiman saavuttaneella tuomiolla katsonut j\u00e4\u00e4neen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 A olisi asunto-osakeyhti\u00f6n tuolloin kanteessaan v\u00e4itt\u00e4min tavoin tammikuussa 1992 sitoutunut kohdaltaan vastaamaan hissin rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista, ja A:n vastakanteen johdosta velvoittanut asunto-osakeyhti\u00f6n palauttamaan A:lle t\u00e4m\u00e4n tililt\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6lle perusteetta suoritetun hissin rakentamiskustannusten ensimm\u00e4isen maksuer\u00e4n 3 300 markkaa korkoineen. Asunto-osakeyhti\u00f6n nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevan kanteen hyv\u00e4ksyminen merkitsisi 3 300 markan maksuer\u00e4\u00e4 koskevan vaatimuksen osalta puuttumista lainvoimaisella tuomiolla vahvistettuun maksuvelvollisuuteen. Alempien oikeuksien ei siten olisi pit\u00e4nyt ottaa kannetta 3 300 markan maksuer\u00e4\u00e4 tarkoittavan vaatimuksen osalta tutkittavakseen.<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4-Suomen hovioikeuden tuomion johdosta nyt annettavan ratkaisun l\u00e4ht\u00f6kohtaisena perusteena on, ett\u00e4 A ei asunto-osakeyhti\u00f6n osakkeenomistajana ole tammikuussa 1992 sitoutunut osallistumaan hissihankkeeseen. Ratkaistavaksi j\u00e4\u00e4, onko A my\u00f6hemmin osakkeet myydess\u00e4\u00e4n sitoutunut vastaamaan hissin rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Huoneistoa myyt\u00e4ess\u00e4 esitettyjen is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ntodistuksen ja myyntiesitteeseen sen perusteella tehdyn merkinn\u00e4n mukaan huoneistoon on kuulunut hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus. Ostaja on kuitenkin tarjouksensa j\u00e4tt\u00e4misen j\u00e4lkeen saanut tiedon siit\u00e4, ett\u00e4 A ja asunto-osakeyhti\u00f6 olivat eri mielt\u00e4 siit\u00e4, oliko A sitoutunut hissihankkeeseen ja rakentamiskustannusten maksuun. Is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n ennen kauppakirjan allekirjoittamista antaman ilmoituksen mukaan yhti\u00f6ll\u00e4 oli kuitenkin t\u00e4h\u00e4n liittyen saatavaa 7 636 markkaa, josta ostaja olisi vastuussa. Kauppakirjaan onkin otettu ehto, jonka mukaan myyj\u00e4 vastaa ostajaan n\u00e4hden asunto-osakeyhti\u00f6lle kaikista mahdollisista huoneistoon kohdistuvista hissin rakentamiskustannuksista. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa todistajana kuultu kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 on kertonut, ett\u00e4 A oli ennen kaupantekoa ilmoittanut, ettei h\u00e4n ollut koskaan halunnut hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeutta. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 mainittua ehtoa ei voida katsoa muuksi kuin myyj\u00e4n ja ostajan v\u00e4liseksi vastuunjakoehdoksi, jolla A ei ole sitoutunut vastaamaan asunto-osakeyhti\u00f6lle hissin rakentamiskustannuksista.<\/p>\n\n\n\n
Osakkeiden kauppahintaa on voinut korottaa se, ett\u00e4 sitovaksi j\u00e4\u00e4nyt ostotarjous huoneistosta on annettu sellaisen is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ntodistuksen perusteella, jonka mukaan huoneistoon kuului hissin k\u00e4ytt\u00f6oikeus. Vaikka A t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olisikin saanut etua, ei kauppahinnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen yhteydess\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6n varallisuutta ole siirtynyt A:lle eik\u00e4 etu ole syntynyt yhti\u00f6n kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n
Tuomiolauselma<\/p>\n\n\n\n
Hovioikeuden ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiot kumotaan. Asunto-osakeyhti\u00f6 Kalliovaaran kanteessaan esitt\u00e4m\u00e4 10 936 markan m\u00e4\u00e4r\u00e4inen vaatimus j\u00e4tet\u00e4\u00e4n 7 636 markkaa ylitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osalta tutkimatta. Muilta osin asunto-osakeyhti\u00f6n vaatimukset hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n. A vapautetaan asunto-osakeyhti\u00f6lle tuomitusta maksuvelvollisuudesta.<\/p>\n\n\n\n
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen, Taipale, Wirilander ja Kitunen sek\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen oikeusneuvos Mansikkam\u00e4ki. Esittelij\u00e4 Marja R\u00e4bin\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
KKO:1999:96 Sopimus osakkaan kanssa Asunto-osakeyhti\u00f6 voi tehd\u00e4 normaalisti sopimuksia osakkaan kanssa. Sopimus velvoittaa silloin vain osapuolia. Toisinaan asuntokaupoissa syntyy ep\u00e4selvyyksi\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[31,19],"tags":[99,127,43,80,126],"yoast_head":"\n