Mik\u00e4li vastiketta maksetaan virheellisesti vaikka perustuen yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen saattaa osakkeenomistaja, joka saa siit\u00e4 perusteetonta hy\u00f6ty\u00e4 joutua korvamaan saamansa edun perusteettomana etuna yhti\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4 on tosin poikkeustapaus sill\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys vastikeperusteesta on vaikea muuttaa ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Hyvin harvoin tuomioistuin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksi\u00e4 kohtuullistettavaksi asunto-osakeyhti\u00f6lain 6 luvun 36\u00a7 perusteella esim. KKO 1998:19 ja 1998:21. Sellainen tilanne saattaa synty\u00e4 kun grynderi (perustajaurakoitsija) on m\u00e4\u00e4ritellyt tahallaan vastikkeet v\u00e4\u00e4rin kuten alla olevassa tapauksessa. My\u00f6s joissain tapauksissa on kohtuullistettu vastikkeenmaksuperusteita kun olosuhteet ovat muuttuneet alkuper\u00e4isest\u00e4 olennaisesti esim. Helsingin hovioikeus 28.6.2001 nro 1839.<\/p>\n\n\n\n
Alla olevassa tapauksessa HO totesi:
”HO oli edelleen lausunut, ett\u00e4 A oli HO:lle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vastineessa todennut huoneistojen pinta-aloista, ett\u00e4 tosiasiallinen tilanne oli ollut yhti\u00f6n tiedossa sen perustamisesta l\u00e4htien. HO oli katsonut, ett\u00e4 A:lle osakkeet myynyt yhti\u00f6n perustajaosakas oli siten jo yhti\u00f6n perustettaessa ollut tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 oleva merkint\u00e4 huoneiston n:o 5 pinta-alasta oli edell\u00e4 kerrotulla tavalla merkitty tahallisesti virheelliseksi. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden mainitun perustajaosakkaan oli ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen huoneistosta n:o 5 suoritettavan vastikkeen laskemisperusteesta ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 oli siten oikeustoimilain 33 \u00a7:n nojalla pidett\u00e4v\u00e4 p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.
Koska A oli jo osakkeet ostaessaan ollut tietoinen huoneiston n:o 5 pinta-alan tahallisesta virheellisest\u00e4 merkitsemisest\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen, ei h\u00e4nell\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut oikeutta nojautua sanottuun virheelliseen yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen.”<\/p>\n\n\n\n
KKO:1984-II-188
Dokumentin versiot<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 – Yhti\u00f6lle maksettava vastike
Perusteettoman edun palauttaminen – Muita tapauksia
Diaarinumero: S84\/182
Esittelyp\u00e4iv\u00e4: 7.5.1984
Antop\u00e4iv\u00e4: 7.11.1984
Taltio: 1583<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan yhti\u00f6kokous m\u00e4\u00e4r\u00e4si huoneistoista yhti\u00f6lle suoritettavat vastikkeet yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen merkittyjen lattiapinta-alojen perusteella. Osakas A, jonka hallitseman huoneiston todellinen pinta-ala oli yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainittua suurempi, oli maksanut yhti\u00f6lle vastikkeen, joka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainitun lattiapinta-alan perusteella, ja vastustuksellaan est\u00e4nyt yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen muutoksen, jolla h\u00e4nen huoneistonsa pinta-ala olisi muutettu vastaamaan huoneiston todellista pinta-alaa. Kun A ei ollut esitt\u00e4nyt yhti\u00f6oikeudellisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta h\u00e4nen huoneistonsa pinta-alan merkitsemiselle yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen todellista pienemm\u00e4ksi ja kun A yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen virheellisyyden vuoksi oli ollut velvollinen suorittamaan yhti\u00f6vastiketta v\u00e4hemm\u00e4n kuin osakkaiden yhdenvertaisuus olisi edellytt\u00e4nyt, h\u00e4net velvoitettiin saamanaan perusteettomana etuna korvaamaan yhti\u00f6lle vastike sen pinta-alan osalta, jolla h\u00e4nen huoneistonsa todellinen pinta-ala ylitti yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainitun. \u00c4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
II-jaosto
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
KORKEIN OIKEUS
ASIAN K\u00c4SITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA<\/p>\n\n\n\n
Asunto Oy B:n kanne Jyv\u00e4skyl\u00e4n RO:ssa<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6 oli A:lle 18.2.1982 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla lausunut, ett\u00e4 yhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen 4 \u00a7:\u00e4\u00e4n oli yhti\u00f6n huoneistojen n:ot 1 ja 5 lattiapinta-alat merkitty 131 neli\u00f6metriksi, vaikka huoneistot todellisuudessa olivat 154 neli\u00f6metri\u00e4. Kun yhti\u00f6vastikkeen maksamisperusteena yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen 5 \u00a7:n mukaan oli huoneistojen lattiapinta-ala, oli yhti\u00f6lt\u00e4 jatkuvasti j\u00e4\u00e4nyt saamatta yhti\u00f6vastike mainittujen huoneistojen todellisen ja yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen merkityn pinta-alan erotuksen 23 neli\u00f6metrin osalta. Kun huoneistoa n:o 5 osakkeiden n:ot 4230 – 5509 nojalla hallinnut A oli yhti\u00f6kokouksessa kielt\u00e4ytynyt hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen muutosesityst\u00e4, jolla sanottu virhe yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 olisi oikaistu, ja suorittamasta yhti\u00f6lle virheen johdosta saamaansa, yhti\u00f6n vahingoksi maksamatta j\u00e4\u00e4nein\u00e4 yhti\u00f6vastikkeina koitunutta perusteetonta etua, joka vuodelta 1981 oli vahvistetun 5,70 markan neli\u00f6metrivastikkeen mukaan ollut 1.573,20 markkaa ja vuoden 1982 tammi- ja helmikuulta 6,50 markan neli\u00f6metrivastikkeen mukaan 299 markkaa, yhti\u00f6 oli vaatinut, ett\u00e4 A velvoitettaisiin suorittamaan sille nuo m\u00e4\u00e4r\u00e4t yhteens\u00e4 1.872,20 markkaa korkoineen.<\/p>\n\n\n\n
RO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6s 31.5.1982<\/p>\n\n\n\n
A:n vastustettua kannetta RO, jossa asianosaiset olivat vaatineet korvausta oikeudenk\u00e4yntikuluistaan, oli katsonut selvitetyksi, ett\u00e4 yhti\u00f6n 20.7.1971 vahvistetun yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan huoneiston n:o 5, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet n:ot 4230 – 5509 A omisti, pinta-ala oli 131 neli\u00f6metri\u00e4. Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen 6 \u00a7:n mukaan huoneistoista yhti\u00f6lle maksettava vastike m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kuitenkin huoneiston lattiapinta-alan mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4summana neli\u00f6metri\u00e4 kohti. Yhti\u00f6kokouksen asiana oli m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainittujen perusteiden mukaan vastikkeen suuruus ja antaa siit\u00e4 yksityiskohtaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. Vastike oli vuosille 1981 ja 1982 A:n hallitseman huoneiston osalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty asianmukaisissa yhti\u00f6kokouksissa 131 neli\u00f6metrin huoneistopinta-alan mukaan ja A oli n\u00e4in m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn vastikkeen maksanut. Kun yhti\u00f6kokouksen tuli m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 vastikkeen suuruus ja kun oli j\u00e4\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6kokous olisi m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt A:n huoneistosta maksettavan vastikkeen kanteessa huoneiston pinta-alaksi mainitun suuremman pinta-alan mukaan. RO oli hyl\u00e4nnyt kanteen ja velvoittanut yhti\u00f6n korvaamaan A:n oikeudenk\u00e4yntikulut 2.000 markalla.<\/p>\n\n\n\n
Vaasan HO:n tuomio 15.12.1983<\/p>\n\n\n\n
HO, jonka tutkittavaksi yhti\u00f6 oli saattanut jutun, oli todennut, ett\u00e4 yhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan yhti\u00f6ss\u00e4 oli viisi asuinhuoneistoa. Huoneistot n:ot 1 ja 5 oli kummatkin merkitty pinta-alaltaan 131 neli\u00f6metrin ja huoneistot n:ot 2, 3 ja 4 kukin 103 neli\u00f6metrin suuruisiksi. Huoneistoista yhti\u00f6lle maksettava vastike m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kunkin huoneiston lattiapinta-alan mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4summana neli\u00f6metri\u00e4 kohti. Yhti\u00f6kokouksen asiana oli m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 mainittujen perusteiden mukaan vastikkeiden suuruus ja antaa siit\u00e4 yksityiskohtaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n\n\n\n
A oli 11.3.1978 ostanut yhti\u00f6n osakkeet n:ot 4230 – 5509, jotka oikeuttivat hallitsemaan asuinhuoneistoa n:o 5, er\u00e4\u00e4lt\u00e4 yhti\u00f6n perustajaosakkaalta. Myynti-ilmoituksessa oli huoneiston kokonaispinta-alaksi ilmoitettu 196 neli\u00f6metri\u00e4. Mainittu perustajaosakas oli ennen kaupan lopullista solmimista ilmoittanut A:lle, ett\u00e4 huoneistosta yhti\u00f6lle maksettava vastike m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyi yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 vahvistetun pinta-alan eli 131 neli\u00f6metrin mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupungin rakennusvalvontatoimiston rakennusmestari oli sittemmin p\u00e4\u00e4piirustuksista tekemill\u00e4\u00e4n laskelmilla ja huoneistoissa suorittamillaan mittauksilla selvitt\u00e4nyt, ett\u00e4 huoneistot n:ot 1 ja 5 olivat kumpikin pinta-alaltaan 154 neli\u00f6metri\u00e4 ja huoneistot n:ot 2, 3 ja 4 kukin 102 neli\u00f6metri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhti\u00f6n saatua huoneistojen todelliset pinta-alat tietoonsa sen hallitus oli ehdottanut yhti\u00f6kokoukselle, ett\u00e4 huoneistojen pinta-alat muutettaisiin yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen todellisuutta vastaaviksi. A:n vastustuksen vuoksi yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 ei ollut kuitenkaan saatu muutetuksi, vaan vastikkeet oli edelleen jouduttu laskemaan yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 olevien virheellisten ja kohtuuttomina pidett\u00e4vien, huoneistojen n:ot 1 ja 5 omistajia suosivien ja muiden huoneistojen omistajia rasittavien m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan.<\/p>\n\n\n\n
HO oli edelleen lausunut, ett\u00e4 A oli HO:lle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vastineessa todennut huoneistojen pinta-aloista, ett\u00e4 tosiasiallinen tilanne oli ollut yhti\u00f6n tiedossa sen perustamisesta l\u00e4htien. HO oli katsonut, ett\u00e4 A:lle osakkeet myynyt yhti\u00f6n perustajaosakas oli siten jo yhti\u00f6n perustettaessa ollut tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 oleva merkint\u00e4 huoneiston n:o 5 pinta-alasta oli edell\u00e4 kerrotulla tavalla merkitty tahallisesti virheelliseksi. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden mainitun perustajaosakkaan oli ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen huoneistosta n:o 5 suoritettavan vastikkeen laskemisperusteesta ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 oli siten oikeustoimilain 33 \u00a7:n nojalla pidett\u00e4v\u00e4 p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Koska A oli jo osakkeet ostaessaan ollut tietoinen huoneiston n:o 5 pinta-alan tahallisesta virheellisest\u00e4 merkitsemisest\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen, ei h\u00e4nell\u00e4k\u00e4\u00e4n ollut oikeutta nojautua sanottuun virheelliseen yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen.<\/p>\n\n\n\n
Yhti\u00f6 oli vuoden 1981 alusta lukien yritt\u00e4nyt peri\u00e4 A:lta vastiketta, joka oli laskettu t\u00e4m\u00e4n omistaman huoneiston todellisen pinta-alan mukaan. A oli kuitenkin maksanut yhti\u00f6lle vastiketta, joka oli laskettu 131 neli\u00f6metrin mukaan, vaikka h\u00e4nen oli maksettava yhti\u00f6vastiketta huoneiston todellisen pinta-alan mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Vuodelta 1981 maksettava vastike oli vahvistettu laskettavaksi siten, ett\u00e4 se oli ollut 5,70 markkaa neli\u00f6metri\u00e4 kohti. Vastaavaksi summaksi vuodelle 1982 oli vahvistettu 6,50 markkaa. A oli t\u00e4m\u00e4n mukaan maksanut yhti\u00f6vastiketta liian v\u00e4h\u00e4n vuodelta 1981 1.573,20 markkaa ja vuoden 1982 kahdelta ensimm\u00e4iselt\u00e4 kuukaudelta 299 markkaa, jotka m\u00e4\u00e4r\u00e4t yhteens\u00e4 1.872,20 markkaa ja sille haasteen tiedoksiantop\u00e4iv\u00e4st\u00e4 laskettavan 5 prosentin koron A oli velvollinen yhti\u00f6lle korvaamaan.<\/p>\n\n\n\n
HO oli sen vuoksi, kumoten RO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja vapauttaen yhti\u00f6n sen maksettavaksi tuomitusta oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuudesta, velvoittanut A:n suorittamaan yhti\u00f6lle korvaukseksi maksamatta j\u00e4\u00e4neest\u00e4 yhti\u00f6vastikkeesta 1.872 markkaa 20 penni\u00e4 5 prosentin korkoineen 18.2.1982 lukien. A velvoitettiin lis\u00e4ksi korvaamaan yhti\u00f6n oikeudenk\u00e4yntikulut jutusta 3.500 markalla.<\/p>\n\n\n\n
KORKEIN OIKEUS<\/p>\n\n\n\n
A pyysi valituslupaa ja haki muutosta HO:n tuomioon vaatien, ett\u00e4 HO:n tuomio kumottaisiin ja juttu j\u00e4tett\u00e4isiin RO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen varaan sek\u00e4 ett\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6 velvoitettaisiin korvaamaan h\u00e4nen oikeudenk\u00e4yntikulunsa my\u00f6s HO:n ja KKO:n osalta. A:lle my\u00f6nnettiin valituslupa. Yhti\u00f6 antoi silt\u00e4 pyydetyn vastauksen.<\/p>\n\n\n\n
KKO t. lausui perusteluinaan:<\/p>\n\n\n\n
Jutussa ei ole esitetty yhti\u00f6oikeudellisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustetta sille, ett\u00e4 A:n hallitseman huoneiston n:o 5 pinta-ala on merkitty yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen todellista pienemm\u00e4ksi. A:n vastustuksen vuoksi ei yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4, jonka mukaan vastikeperusteita ei voida muuttaa ilman kaikkien osakkeenomistajien yksimielist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ei saatu muutetuksi tosiasiallista tilannetta vastaavaksi. Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen virheellisyyden vuoksi A on ollut velvollinen suorittamaan yhti\u00f6vastiketta v\u00e4hemm\u00e4n kuin osakkeiden yhdenvertaisuus olisi edellytt\u00e4nyt. Siten A on saanut perusteetonta etua sen m\u00e4\u00e4r\u00e4n, jonka HO on todennut h\u00e4nen maksaneen yhti\u00f6vastiketta liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 lausumillaan perusteilla KKO j\u00e4tti asian HO:n tuomion lopputuloksen varaan. Asian laadun vuoksi ei yhti\u00f6lle ollut tuleva korvausta sill\u00e4 vastauksen antamisesta KKO:ssa olleista kuluista.
Eri mielt\u00e4 olevien j\u00e4senten lausunnot<\/p>\n\n\n\n
Jutun esittelij\u00e4n mietint\u00f6 kuului: KKO tutkinee jutun ja harkinnee oikeaksi, kumoten HO:n tuomion, j\u00e4tt\u00e4\u00e4 RO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pysyv\u00e4ksi. Yhti\u00f6 velvoitettaneen suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenk\u00e4yntikuluista HO:ssa ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhteens\u00e4 2.000 markkaa.<\/p>\n\n\n\n
Oikeusneuvos Hiltunen: Voimassa olevan asunto-osakeyhti\u00f6lain 8 \u00a7:n mukaan muutosta, joka koskee osakkeisiin liittyv\u00e4\u00e4 hallintaoikeutta, ei saa yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen tehd\u00e4 ilman kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Mainittu hallinta-oikeus on oikeusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ymm\u00e4rretty niin laajaksi, ett\u00e4 se koskee my\u00f6s vastikkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisperusteita (Asunto-osake-yhti\u00f6lakitoimikunnan mietint\u00f6 1984: 36 s.71 – 72).<\/p>\n\n\n\n
Asunto-osakeyhti\u00f6n 20.7.1971 vahvistetun yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan huoneiston n:o 5, jonka hallintaan oikeuttavat osakkeet n:ot 4230 – 5509 A omisti, pinta-ala oli 131 neli\u00f6metri\u00e4. Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen 6 \u00a7:ss\u00e4 on maininta, ett\u00e4 huoneistoista yhti\u00f6lle maksettava vastike m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kunkin huoneiston lattiapinta-alan mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4summana neli\u00f6metri\u00e4 kohti. Saman pyk\u00e4l\u00e4n mukaan vastikeperusteita ei voitu muuttaa, kuten edell\u00e4 mainittu lainkohtakin edellytt\u00e4\u00e4, ilman kaikkien osakkeenomistajien yksimielist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Yhti\u00f6kokouksen asiana oli m\u00e4\u00e4r\u00e4t sanottujen perusteiden mukaan vastikkeiden suuruus ja antaa siit\u00e4 yksityiskohtaiset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n\n\n\n
A:n vastustuksen vuoksi yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 ei ole saatu muutettua tosiasiallista tilannetta vastaavaksi h\u00e4nen hallinnassaan olevan huoneiston pinta-alan osalta. Nykyisess\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6laissa ei kuitenkaan ole oikeussuojakeinoja, joiden avulla yhti\u00f6 tai sen osakkaat voisivat ilman A:n suostumusta muuttaa h\u00e4nen hallinnassaan olevan huoneiston yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 vastikeperusteita.<\/p>\n\n\n\n
Totean, ett\u00e4 A:lta peritt\u00e4v\u00e4t kanteenalaiset vastikemaksut eiv\u00e4t perustu asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen. N\u00e4ill\u00e4 ja muuten RO:n mainitsemilla perusteilla p\u00e4\u00e4dyn, kumoten HO:n tuomion, RO:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 ilmenev\u00e4\u00e4n lopputulokseen muutoin paitsi ett\u00e4 velvoitan yhti\u00f6n korvaamaan A:n oikeudenk\u00e4yntikulut jutussa 4.000 markalla.<\/p>\n\n\n\n
Oikeusneuvos Nybergh oli samaa mielt\u00e4 kuin oikeusneuvos Hiltunen.<\/p>\n\n\n\n
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko ja Heinonen sek\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen oikeusneuvos Heikkil\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vastike virheellinen ja perusteeton etu? Mik\u00e4li vastiketta maksetaan virheellisesti vaikka perustuen yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen saattaa osakkeenomistaja, joka saa siit\u00e4 perusteetonta hy\u00f6ty\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":769,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[31,19,28,32,57],"tags":[42,43,80,66,45],"yoast_head":"\n