KHO 1990-A-51<\/a>.
Syksyn 2007 kuluessa Hxxxxi Pxxxxxxxn k\u00e4vi runsaasti s\u00e4hk\u00f6postikirjeenvaihtoa ja muuta keskustelua yhti\u00f6n is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n ja hallituksen j\u00e4senten kanssa. Esitetyt vaatimukset eiv\u00e4t johtaneet toivottuihin toimenpiteisiin ja Pxxxxxxxn ainoaksi mahdollisuudeksi j\u00e4i ryhty\u00e4 itse selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilannetta.
Hxxxxi Pxxxxxxxxxa tilauksesta arkkitehtitoimisto A.H Oy suoritti 16.1.2008 ilma\u00e4\u00e4neneristys- ja askel\u00e4\u00e4nitasoniittauksen ullakkoasunnon C 34 ja alapuolisen asunnon C 16 v\u00e4lill\u00e4. Mittauksen mukaan ilma\u00e4\u00e4neneristysluku t\u00e4ytti sille Suomen rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelmassa (RakMK C1, 1998), asetetut vaatimukset, mutta askel\u00e4\u00e4nitasoluku ei vaatimuksia t\u00e4ytt\u00e4nyt, vaan ylitti selv\u00e4sti suurimman sallitun arvon. Mitattu askel\u00e4\u00e4nitasoluku oli 57 desibeli\u00e4, kun suurin sallittu luku oli 53 desibeli\u00e4. Arkkitehtitoimisto A.H Oy on 22.8.2008 mitannut askel\u00e4\u00e4nitason ullakkoasunnon C 35 ja asunnon C 16 v\u00e4lill\u00e4 ja mittaustulokseksi eri huonetiloissa on saatu 57 desibeli\u00e4, 58 desibeli\u00e4 ja 59 desibeli\u00e4.
Askel\u00e4\u00e4nieristys huoneiston C 16 yl\u00e4puolisista asunnoista huoneistoon C 16 on siten olennaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 v\u00e4himm\u00e4istasoa huonompi.
Sovellettavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset
Rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman voimassa olevat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset \u00e4\u00e4nen eristyksest\u00e4 ja melun torjunnasta rakennuksessa vuodelta 1998 ovat tulleet voimaan 1.10.1998 ja ovat korvanneet 18.10.1984 annetut m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. Aikaisempia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 saatiin soveltaa rakentamiseen, johon oli haettu lupa ennen 1.1.2000. Nyt puheena olevassa tapauksessa ullakkorakentamista koskeva lupahakemus on j\u00e4tetty 7.1.2000, joten rakennusty\u00f6h\u00f6n on tullut soveltaa kyseisi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja ohjeita vuodelta 1998.
M\u00e4\u00e4r\u00e4ysten kohdassa 1.1.1 on todettu, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja ohjeet koskevat rakenteellista \u00e4\u00e4neneristyst\u00e4 ja melun torjuntaa uudisrakennuksessa. Selostuskohdassa on todettu, ett\u00e4 muutos- ja korjaustoimenpiteisiin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja ohjeita sovelletaan rakennuslain 15 \u00a7:ss\u00e4 s\u00e4\u00e4detyll\u00e4 tavalla. Rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman C 1 osan tullessa voimaan oli voimassa rakennuslaki, jonka 2 a luvun 15 \u00a7:n mukaan rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 sovelletaan sen mukaan kuin 2 momentissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, my\u00f6s rakennuslupaa vaativiin muutos- ja korjaustoimenpiteisiin. Sama koskee rakennusasetuksessa luvanvaraisiksi tai muutoin rakennusvalvontaviranomaisen hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ksi s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 muutos- ja korjaustoimenpiteit\u00e4. Sanotun 2 momentin mukaan muutos- ja korjaustoimenpiteiss\u00e4 on, pit\u00e4en l\u00e4ht\u00f6kohtana rakennusta ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ennen luvan hakemista, rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 sovellettava sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sek\u00e4 rakennuksen aiottu k\u00e4ytt\u00f6tapa vaativat. Kuitenkin on katsottava, ett\u00e4 rakennuksen k\u00e4ytt\u00e4jien turvallisuus ei vaarannu eiv\u00e4tk\u00e4 heid\u00e4n terveydelliset olonsa heikenny.
Rakennuslain sijaan 1.1.2000 voimaan tulleen maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain 1 luvun 13 \u00a7:n mukaan rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista, ja rakennuksen korjaus- ja muutosty\u00f6ss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 sovelletaan, jollei m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 nimenomaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 toisin, vain silt\u00e4 osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sek\u00e4 rakennuksen ja tai sen osan mahdollisesti muutettava k\u00e4ytt\u00f6tapa edellytt\u00e4v\u00e4t.
Kun vanhan rakennuksen ullakkotila, jossa alun perin on ollut tarkoitus oleskella vain tilap\u00e4isesti, muutetaan pysyv\u00e4\u00e4n asumisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, toimenpiteen laatu ja laajuus ja rakennuksen osan k\u00e4ytt\u00f6tavan muutos edellytt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 lis\u00e4rakentamisen aikana voimassa olevia rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 noudatetaan. Jos n\u00e4in ei tapahdu, muutosty\u00f6 saattaa aiemman ylimm\u00e4n kerroksen asukkaat selv\u00e4sti aiempaa huonompaan asemaan. Sill\u00e4 seikalla, ett\u00e4 talon rakentamisaikaan vasTa normeja ei ole ollut voimassa, ei ole merkityst\u00e4, koska h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 liikkumista aiemman ylimm\u00e4n kerroksen huoneiston yl\u00e4puolella ei ole tapahtunut. Uuden asuinkerroksen rakentamisella muutetaan entisen ullakkotilan k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta olennaisesti, ja rakentaminen muutoinkin on t\u00e4ysin verrattavissa uudisrakentamiseen.
Taloyhti\u00f6n korjausehdotus<\/p>\n\n\n\n
Taloyhti\u00f6n hallitus ehdotti kirjeell\u00e4 27.11.2008 askel\u00e4\u00e4niominaisuuden parantamista ja samalla v\u00e4lipohjan palonkesto-ominaisuuden varmistamista siten, ett\u00e4 korjausty\u00f6 teht\u00e4isiin huoneiston C 16 puolelta siten, ett\u00e4 alkuper\u00e4inen panelikatto purettaisiin ja huonekorkeus madaltuisi. Yl\u00e4puolelta teht\u00e4v\u00e4 korjaus olisi teknisesti ja kustannuksiltaan l\u00e4hes mahdoton toteuttaa ja ullakkohuoneiston asukkaiden kannalta kohtuutonta, koska ty\u00f6 kest\u00e4isi kauan.
Taloyhti\u00f6 on vedonnut Uxxxxxxxan M.R Oy:n kirjeeseen, jonka mukaan asunnon C 16 kattorakenne poikkesi muista vanhan ylimm\u00e4n kerroksen asunnoista siten, ett\u00e4 kattoon oli asennettu panelointi ja katosta puuttui niin sanottu tikkurappaus. Uxxxxxxn
M.R Oy on pit\u00e4nyt tikkurappauksen eli laastikerroksen puuttumista mahdollisena syyn\u00e4 \u00e4\u00e4nieristysongelmaan. Taloyhti\u00f6 ehk\u00e4 saman seikan perusteella on katsonut, ett\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4lipohjarakenteen palonkesto-ominaisuudet eiv\u00e4t ole riitt\u00e4v\u00e4t ja ett\u00e4 lis\u00e4eristys t\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4 olisi teht\u00e4v\u00e4 alapuolelta.
Edell\u00e4 kerrotun vuoksi kantajat ovat joutuneet hankkimaan asiantuntijaselvityst\u00e4 my\u00f6s v\u00e4lipohjan rakenteista ja palonkest\u00e4vyydest\u00e4 . Sek\u00e4 Arkkitehtitoimisto A.H Oy:n ett\u00e4 Insin\u00f6\u00f6ritoimisto M.V Oy:n rakennustekniset asiantuntijat ovat todenneet, ett\u00e4 v\u00e4lipohjassa on paksuudeltaan noin 15-20 mm kalkkilaastikerros eli tikkurappaus. M.Vsen lausunnon mukaan v\u00e4lipohjarakenne t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palonkestovaatimukset ja kattopanelointi jopa parantaa
palonkesto-ominaisuuksia. Korjausty\u00f6t\u00e4 ei siten ole tarpeen tehd\u00e4 huoneiston C 16 puolelta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n paloeristyken parantamiseksi.
Arkkitehti A.H:en lausunnon 1.6.2009 mukaan alkuper\u00e4isen suunnitelman tarkoittamalla rakenteella ei saavuteta riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 askel\u00e4\u00e4nieristyst\u00e4. Yl\u00e4puolelta teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 korjauksessa ei ole tarpeen uusia kylpyhuoneiden eik\u00e4 m\u00e4rk\u00e4tilojen lattiarakenteita. Tehokkaasti \u00e4\u00e4nt\u00e4 erist\u00e4v\u00e4 lattiarakenne on mahdollista rakentaa samaan tasoon kuin miss\u00e4 ylimm\u00e4n kerroksen lattia on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.
Arkkitehti A.H:en lausunnon 30.9.2009 mukaan suunniteltu alapuolinen korjaus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lainkaan paranna v\u00e4lipohjan askel\u00e4\u00e4nieristyst\u00e4, vaan saattaa huonontaa sit\u00e4. Suunniteltu rakenne sallii vain keveiden valaisinten ripustamisen kattoon, sill\u00e4 rakenteeseen ehdotettu akustinen jousiranka AP-25 kest\u00e4\u00e4 valmistajalta saadun tiedon mukaan kuormitusta kahden kipsilevyn verran eli yhteens\u00e4 noin 20 kiloa neli\u00f6t\u00e4 kohden. Ehdotettu paneelikatto koolauksineen ylitt\u00e4\u00e4 painoltaan valmistajan suosituksen.
Alapuolelta teht\u00e4v\u00e4 korjaus ei sovellu t\u00e4h\u00e4n huoneistoon, sill\u00e4 alkuper\u00e4isten kiinteiden rakenteiden vuoksi huonekorkeutta ei voi madaltaa eik\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 arvokasta paneelikattoa voi tuhota. Jos korjaus tehd\u00e4\u00e4n alapuolelta, huoneiston arvo laskee.
Hxxxxi Pxxxxxxxn on hankkinut Helsingin kaupunginmuseon lausunnon asunnon kiinte\u00e4n sisustuksen arvosta. Museo ei ole puoltanut lis\u00e4eristyksen asentamista kantajien hallitseman huoneiston puolelta.
VASTAUS<\/p>\n\n\n\n
Taloyhti\u00f6n vastuu
Taloyhti\u00f6 ja sen sopimuskumppanit ovat tehneet rakennusty\u00f6t, ja ovat laiminly\u00f6neet huolehtia rakenteiden asianmukaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Ullakkoasunnon alapuolella olevan asunnon asukkaat joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n sallitun askel\u00e4\u00e4nitason ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 meluhaitasta.<\/p>\n\n\n\n
Taloyhti\u00f6 on asunto-osakeyhti\u00f6lain 78 \u00a7:n nojalla velvollinen korjaamaan rakenteet haitan poistamiseksi. Korjaus tulee tehd\u00e4 muualla kuin haittaa k\u00e4rsiv\u00e4n osakkeenomistajan asunnossa.
Asiassa on kysymys enemm\u00e4nkin asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7 :n tarkoittamasta osakkeenomistajan suorittaman lis\u00e4rakentamisen korjauksesta kuin sanotun lain 78 \u00a7:n mukaisesta taloyhti\u00f6n kunnossapitovastuun mukaisesta korjauksesta .
Osakkeenomistajalla on 77 \u00a7 mukaan oikeus tehd\u00e4 muutoksia ja rakentaa lis\u00e4\u00e4 tiloissa, joihin h\u00e4nen omistamansa osakkeet tuottavat hallintaoikeuden. Osakkeenomistajan oikeus tehd\u00e4 lis\u00e4rakentamista rajoittuu siten osakashallinnassa olevan huoneiston sein\u00e4-, lattia- ja kattopintojen sis\u00e4puolelle. Taloyhti\u00f6n luvalla rakennustoimenpiteet voivat ulottua yhti\u00f6n hallinnassa olevaan tilaan, mutta ei toisen osakkeenomistajan hallinnassa oleviin tiloihin.
Edell\u00e4 kerrotun mukainen muutosty\u00f6 taikka lis\u00e4rakentaminen ei saa tuottaa haittaa toiselle osakkeenomistajalle, ellei tuomioistuin 77 \u00a7 3 momentin nojalla anna lupaa muutosty\u00f6h\u00f6n. Lupa voidaan kuitenkin my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vain sellaiseen muutokseen tai lis\u00e4rakentamiseen, joka osakkeenomistajan hallitsemassa tilassa tehtyn\u00e4 aiheuttaisi haittaa toiselle osakkeenomistajalle. Tuomioistuin ei voi oikeuttaa osakkeenomistajaa tekem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n muutosty\u00f6t\u00e4 toisen osakkeenomistajan hallitsemassa tilassa.
Nyt on tarkoitus korjata sellaista lis\u00e4rakentamista, johon ullakkoasuntojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden merkitsij\u00e4 on ollut oikeutettu sovittuaan toimenpiteist\u00e4 taloyhti\u00f6n kanssa.
Vaikka l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti taloyhti\u00f6ll\u00e4 on oikeus tehd\u00e4 sille kuuluva korjausty\u00f6 valitsemallaan tavalla osakkeenomistajan voimatta vaikuttaa asiassa, 77 \u00a7:n oikeusohjeita ei voida kiert\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 taloyhti\u00f6 nimellisesti tekisi korjausty\u00f6n, joka selv\u00e4sti kuuluu lis\u00e4rakentamisesta vastuussa olevalle osakkeenomistajalle. Vaikka osakkeenomistajaa ei en\u00e4\u00e4 saataisi vastuuseen rakennusty\u00f6st\u00e4, taloyhti\u00f6 on 78 \u00a7 nojalla vastuussa korjauksesta. Korjausta ei voida tehd\u00e4 toisen osakkeenomistajan hallitsemassa huoneistossa eik\u00e4 varsinkaan niin, ett\u00e4 se tuottaa t\u00e4lle pysyv\u00e4\u00e4 haittaa.
Korjausty\u00f6ss\u00e4 ei saa tuhota alapuolisen asunnon korvaamattomia erikoisominaisuuksia, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet kantajien ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.
Vastaaja on vaatinut kanteen hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja kantajien velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajan oikeudenk\u00e4yntikulut laillisine korkoineen.
Perustelu
Asian tausta Taloyhti\u00f6 on suorituttanut kohteessa \u00e4\u00e4nieristysmittauksia, jotka osoittavat jonkin verran alhaisempia askel\u00e4\u00e4nitasoja kuin kantajan hankkimien mittausten tulokset, mutta kuitenkin ylitt\u00e4v\u00e4t Suomen rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman edellytt\u00e4m\u00e4t \u00e4\u00e4nitasoluvut. Uxxxxxxxxn M.R Oy osti taloyhti\u00f6lt\u00e4 ullakkoasuntojen rakentamiseksi tanittavan rakennusoikeuden ja toteutti hankkeen kustannuksellaan ja riskill\u00e4\u00e4n, ja on vastuussa rakentamisessa noudatettavasta hyv\u00e4st\u00e4 rakennustavasta ja rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksien ja ohjeiden noudattamisesta. Taloyhti\u00f6 on vaatinut \u00e4\u00e4nierist\u00e4vyyden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 rakennuttajalta, joka on ilmoittanut olevansa valmis toteuttamaan korjaukset rakentamalla huoneiston C 16 kattoon lis\u00e4rakenteen. Kantajat ovat n\u00e4m\u00e4 rakennustoimet kuitenkin kielt\u00e4neet.
Erilaisten korjaustoimien arviointi
Huoneiston C 16 yl\u00e4puolisten huoneistojen lattia on toteutettu niin sanotulla kelluvalla rakenteella, joka on teknisesti asianmukainen, yleisesti k\u00e4ytetty ja noudattaa hyv\u00e4\u00e4 rakennustapaa. Taloyhti\u00f6n ja sen asiantuntijoiden mukaan ainoa j\u00e4rkev\u00e4 tapa korjata ongelma on toteuttaa parempi \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyys alakautta teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4rakentamisella.
Samalla voidaan varmistaa, ett\u00e4 rakenteissa on viranomaism\u00e4\u00e4r\u00e4ysten edellytt\u00e4m\u00e4 palokatko, joka jo on yl\u00e4puolisessa rakenteessa. Jo alun perin v\u00e4lipohjarakenne olisi ollut asianmukaista toteuttaa alakautta kantajien hallitseman huoneiston paneelikaton yl\u00e4puolelle.
Yl\u00e4kautta teht\u00e4v\u00e4 korjaus olisi teknisesti huono yl\u00e4puolella olevan kelluvan rakenteen vuoksi. Ratkaisu olisi my\u00f6s kallis ja merkitsisi kaikkien lattiapinnoitteiden, kiinteiden kalusteiden, ovien ja l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelmien poistamista ja rakentamista uudelleen. Lattian korottaminen pienent\u00e4isi ullakkoasunnon pinta-alaa. Se tarkoittaisi my\u00f6s noin kahden kuukauden ty\u00f6t\u00e4 kahdessa eri huoneistossa. Taloyhti\u00f6ll\u00e4 ei ole edes oikeutta vaatia ullakkohuoneistojen asukkaita muuttamaan pois korjausten ajaksi, koska korjaaminen alakautta olisi mahdollista tuottamatta haittaa asukkaille.
Alakautta tehty korjaus olisi suhteellisen yksinkertainen, joko rakentamalla nyt olemassa olevan katon alapuolelle uusi katto taikka purkamalla nykyiset kattopinnoitteet ja v\u00e4lipohjarakennetta ja toteuttamalla t\u00e4h\u00e4n tilaan uusi paremmin erist\u00e4v\u00e4 rakenne. Alakautta korjaaminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n est\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 huoneistoa, ty\u00f6 kest\u00e4\u00e4 huomattavasti lyhyemm\u00e4n ajan eik\u00e4 sill\u00e4 tuotettaisi kohtuutonta haittaa kantajille. Korjaus ei muuttaisi huoneiston ominaisuuksia eik\u00e4 ulkoasua. Huonekorkeuden madaltuminen noin 10 – 15 cm olisi niin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 ei olisi merkityst\u00e4. Paneelikatto ei ole suojeltu eik\u00e4 sill\u00e4 ole s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4\u00e4 rakennushistoriallista arvoa, ja se voitaisiin palauttaa entiseen ulkoasuunsa.
Oikeudelliset perusteet Riidatonta on, ett\u00e4 taloyhti\u00f6ll\u00e4 on asunto-osakeyhti\u00f6lain 78 \u00a7:n mukainen velvollisuus huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 rakenteet t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman vaatimukset my\u00f6s \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden osalta. Taloyhti\u00f6ll\u00e4 on velvollisuus korjata rakenteet vastaamaan vaadittuja normeja. Taloyhti\u00f6 ei t\u00e4st\u00e4 korjauksesta ole kielt\u00e4ytynyt.
Taloyhti\u00f6ll\u00e4 on oikeus vaatia korjausta ullakkorakennushankkeen toteuttaneelta rakentajalta, jolla puolestaan on oikeus korjata \u00e4\u00e4nieristys tarkoituksenmukaisimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla.
Taloyhti\u00f6ll\u00e4 on oikeus suorittaa korjaus teknisesti ja taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla. Riidanalaista on, onko osakkeenomistajalla oikeus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 korjaus tehd\u00e4\u00e4n h\u00e4nen haluamallaan tavalla.
On huomattava, ett\u00e4 huoneiston C 16 sis\u00e4tiloja ei ole suojeltu. Kysymys on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 korjausty\u00f6st\u00e4 ja sen tarkoituksenmukaisesta suorittamisesta. Huoneiston ominaisuudet eiv\u00e4t ole sellaisia etuuksia, joita osakkeenomistaja voi pit\u00e4\u00e4 pysyvin\u00e4 ja muuttumattomina.
Osakkeenomistajan tulee hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 tarvittaessa huoneiston sis\u00e4tiloihin tehd\u00e4\u00e4n muutoksia. Korjauksesta ei aiheudu kantajille merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa. Korjauksen j\u00e4lkeen huoneisto on yht\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa kuin ennen korjausta. Huonekorkeuden madaltuminen on merkitykset\u00f6nt\u00e4
KANTAJAN KANNANOTTO
Taloyhti\u00f6 on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt uudesta osakeannista ja on antanut uudet osakkeet, jotka oikeuttavat ullakkohuoneistojen hallintaan.
Osakep\u00e4\u00e4omaa on korotettu ja uudet huoneistot on lis\u00e4tty taloyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen huoneistoluetteloon.
Uxxxxxxxxn M.R Oy on merkinnyt osakkeet ja on taloyhti\u00f6n kanssa tekem\u00e4ns\u00e4 sopimuksen perusteella tullut oikeutetuksi ja velvoitetuksi rakentamaan kyseiset huoneistot. Se on siten ollut osakkeiden omistaja jo siin\u00e4 vaiheessa kun rakennusty\u00f6 on aloitettu.
T\u00e4ll\u00e4 perusteella sen on katsottava suorittaneen hallintaansa tulevissa tiloissa sellaista rakentamista, josta on s\u00e4\u00e4detty asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4. Rakennusty\u00f6 taloyhti\u00f6n ja Uxxxxxxxxn
M.R Oy:n v\u00e4lisen sopimuksen perusteella on ulottunut osakashallintaan tulevan huoneiston ulkopuolelle, rakennuksen vanhaan yl\u00e4pohjaan.
Nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa tapauksessa on ollut kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 osakep\u00e4\u00e4oman korotuksen ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen muutoksen j\u00e4lkeen on ollut osakashallinnassa olleita ”huoneistoja”, joita ei viel\u00e4 ollut rakennettu. Osakkeiden merkitsij\u00e4 oli velvollinen rakennuttamaan ne kustannuksellaan. Kysymys on
asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7 1 ja 4 momenttien tarkoittamasta lis\u00e4rakentamisesta.
Edell\u00e4 lausutun perusteella ullakkorakentaminen on kerrotussa tilanteessa sanotun lain 77 \u00a7 tarkoittamaa lis\u00e4rakentamista, ja siten, tuottaessaan haittaa toiselle osakkeenomistajalle, se edellytt\u00e4\u00e4 haittaa k\u00e4rsiv\u00e4n osakkeenomistajan suostumuksen. Tuomioistuimella, toisin kuin kantaja aiemmin on esitt\u00e4nyt, ei ole mahdollisuutta sanotun lain 77 \u00a7 3 momentin nojalla oikeuttaa osakkeenomistajaa tekem\u00e4\u00e4n kerrotun kaltaista haittaa tuottavaa muutosta.
Taloyhti\u00f6ll\u00e4 on oikeus suorittaa rakennuksessa korjauksia, my\u00f6s osakkeenomistajan hallitsemissa tiloissa, kun korjaukset ovat tarpeen rakennuksen saattamiseksi asianmukaiseen kuntoon. Nyt ei ole kysymys t\u00e4llaisesta korjauksesta, vaan osakkeenomistajan lis\u00e4rakentamisessaan tekem\u00e4n virheen korjaamisesta: Kun lis\u00e4rakentamista alun pit\u00e4en ei olisi saanut tehd\u00e4 toisen osakkeenomistajan hallitsemassa huoneistossa ilman t\u00e4m\u00e4n suostumusta, ei korjaustakaan voida siell\u00e4 tehd\u00e4 ilman suostumusta. Merkityst\u00e4 ei ole sill\u00e4 seikalla, tekeek\u00f6 korjausty\u00f6n taloyhti\u00f6 vai sen aiempi sopijakumppani.
Taloyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja oikeus valita korjaustapa rakennuksen rakenteiden kunnossapitoty\u00f6ss\u00e4 silloin kun on kysymys alkuper\u00e4isten tai taloyhti\u00f6n my\u00f6hemmin teett\u00e4mien rakenteiden taikka muutoin yhti\u00f6n kunnossapitovastuuseen kuuluvien rakenteiden korjaamisesta ja kunnossapidosta. Nyt ei ole t\u00e4st\u00e4 kysymys. Huoneiston C 16 ja sen yl\u00e4puolella olevien huoneistojen v\u00e4lisess\u00e4 v\u00e4lipohjassa ei olisi mit\u00e4\u00e4n korjattavaa, jos osakkeenomistaja Uxxxxxxxxn M.R Oy olisi aikanaan rakennusty\u00f6ss\u00e4 noudattanut rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, rakennusluvan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 rakennustapaa.
VASTAAJAN LAUSUMA
Kysymys ei ole asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7:n tarkoittamasta muutosty\u00f6st\u00e4 ja sen aiheuttamasta haitasta. Ullakkorakentaminen on ollut uudisrakentamista. Edell\u00e4 mainitun 77 \u00a7:n tarkoittama lis\u00e4rakentaminen on kokonaan eri asia, ja tarkoittaa rakentamista muutoksen toteuttamiseksi osakkeenomistajan jo hallitsemaan tilaan, esimerkiksi huoneistoon kuuluvaan ullakkoon tai kellariin.
Yhti\u00f6kokous on aiemmin tehnyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen osakep\u00e4\u00e4oman korottamisesta ja hankkeen hyv\u00e4ksymisest\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole moitittu. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 on lopullisesti ratkaistu oikeus ullakkoasuntojen rakentamiseen. Kohteen valmistuttua kysymys on siit\u00e4, ett\u00e4 kahden osakkeenomistajan hallitseman tilan v\u00e4linen rakenne ei t\u00e4yt\u00e4 rakenteelle asetettavia vaatimuksia. Taloyhti\u00f6ll\u00e4 on velvollisuus korjata rakenne ja se on oikeutettu tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6n valitsemallaan tavalla. Kumpaakaan osakkeenomistajatahoa ei voi asettaa toista parempaan asemaan harkittaessa, mink\u00e4 tilojen kautta korjaus tehd\u00e4\u00e4n.
Korjausvaihtoehtoja punnittaessa on otettava huomioon, ett\u00e4 hankkeen alkuper\u00e4inen toteuttaja Uxxxxxxxxn M.R Oy on luvannut kustannuksellaan tehd\u00e4 korjauksen, jos se tapahtuu alakautta. T\u00e4m\u00e4 on taloyhti\u00f6n edun mukaista, ja sill\u00e4 tulee olla oikeus asettaa mainittu korjaustapa etusijalle.
PERUSTELU
Riidattomat ja riidanalaiset seikat
Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 kantajien hallitseman huoneiston ja sen yl\u00e4puolella olevan ullakkoasunnon v\u00e4lisen katto- ja lattiarakenteen askel\u00e4\u00e4nieristystaso ei ole riitt\u00e4v\u00e4 ja edellytt\u00e4\u00e4 korjausta, ett\u00e4 taloyhti\u00f6 sen ja osakkeenomistajan v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa on vastuussa siit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4lipohjarakenne on rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukainen, ett\u00e4 ullakkoasunnot on rakentanut Uxxxxxxxxn M.R Oy ostettuaan taloyhti\u00f6lt\u00e4 rakennusoikeuden osakep\u00e4\u00e4oman korottamisen yhteydess\u00e4, ja ett\u00e4 virheen korjaaminen on taloyhti\u00f6n vastuulla.
Riitaa on siit\u00e4, onko osakkeenomistajalla, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kantajilla, oikeus edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 korjaus tehd\u00e4\u00e4n osakkeenomistajien hallitseman huoneiston ulkopuolelta. Riitaa on my\u00f6s kysymyksist\u00e4, mik\u00e4 on luotettavin ja oikea korjaustapa: kantajien hallitseman huoneiston C 16 katon kautta vai ullakkohuoneiston C 34 lattian kautta korjaaminen.
Riitaa on viel\u00e4 siit\u00e4, onko rakentaminen ollut osakkeenomistajan suorittamaa lis\u00e4rakentamista, jossa tapahtunutta virhett\u00e4 on tarve korjata, (asunto-osakeyhti\u00f6laki 77 \u00a7), vai onko kysymys taloyhti\u00f6n vastuuseen kuuluvan rakenteen korjaamisesta (asunto-osakeyhti\u00f6laki 78 \u00a7).
Lainkohdat Asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehd\u00e4 muutoksia tiloissa, joihin h\u00e4nen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden. Jos muutos voi vahingoittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa yhti\u00f6lle tai toiselle osakkeenomistajalle, siihen on saatava hallituksen tai osakkeenomistajan suostumus. Muutosty\u00f6st\u00e4, joka voi vaikuttaa, paitsi muualle, kantaviin rakenteisiin ja talon eristyksiin, on ennen sen aloittamista ilmoitettava hallitukselle tai is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4lle.
Hallituksella ja is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ll\u00e4 on oikeus valvoa, ett\u00e4 muutosty\u00f6 suoritetaan rakennusta vahingoittamatta ja hyv\u00e4n rakennustavan mukaisesti. Lainkohdan 3 momentin mukaan, jollei hallitus tai osakkeenomistaja anna suostumusta muutokseen, tuomioistuin voi oikeuttaa osakkeenomistajan tekem\u00e4\u00e4n muutoksen, mik\u00e4li sen raukeaminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon toisaalta aiheutuvan haitan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja toisaalta osakkeenomistajalle koituva hy\u00f6ty. Jos tuomioistuin antaa suostumuksen muutokseen, sen on samalla velvoitettava osakkeenomistaja korvaamaan aiheutuva haitta t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00e4v\u00e4 muut tarpeelliset ehdot. Tuomioistuin voi my\u00f6s oikeuttaa osakkeenomistajan hakemaan tarvittavan viranomaisen luvan. Lainkohdan 4 momentin mukaan, mit\u00e4 edell\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty muutosten tekemisest\u00e4, koskee my\u00f6s lis\u00e4rakentamista.
Asunto-osakeyhti\u00f6lain 78 \u00a7 1 momentin mukaan yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 yhti\u00f6n rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuun jakamisesta osakkeenomistajien ja yhti\u00f6n kesken.
Yhti\u00f6ll\u00e4 on kuitenkin aina oikeus suorittaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n korjausty\u00f6. Lainkohdan 2 momentin mukaan osakkeenomistajan on pidett\u00e4v\u00e4 kunnossa hallitsemansa huoneiston sis\u00e4osat ja muut osakkeiden perusteella hallinnassaan olevat tilat. Yhti\u00f6 on kuitenkin velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sis\u00e4puoliset viat sek\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kunnossa huoneistoon asennetut lainkohdassa tarkemmin yksil\u00f6idyt johdot ja kanavat, jotka on asennettu samantasoisina rakennuksen huoneistoihin.
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset
Oikeuskirjallisuudessa (Kxxxxxxxxo-Ixxxxa-Kxxxxxxxxo: Asunto- ja
kiinteist\u00f6-osakeyhti\u00f6, 2003, ss. 669-691, 711-730) esitetyn kannanoton mukaan laissa ei ole suoranaista s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 siihen, mink\u00e4lainen oikeus osakkaalla on m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 osakashallinnassa olevan huoneiston tai muun tilan sisutuksesta. V\u00e4lillisesti t\u00e4m\u00e4 ilmenee kuitenkin 77 \u00a7:st\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6s mahdollistaa sen, ett\u00e4 osakkaan oikeutta muutoksen tekemiseen ja lis\u00e4rakentamiseen voidaan laajentaa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n muutakin kuin h\u00e4nen hallussaan olevaa tilaa. Lainkohdan tarkoittamista muutoksista voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain osakas, yhti\u00f6 ei saa vastoin osakkaan tahtoa tehd\u00e4 muutoksia eik\u00e4 velvoittaa osakasta itse niit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n. Poikkeuksen muodostavat sanotun lain 78 \u00a7:n tarkoittamat yhti\u00f6n teht\u00e4v\u00e4piiriin kuuluvat korjaukset tai niihin verrattavat muutosty\u00f6t, jotka ovat tarpeellisia rakennuksen kunnon vuoksi tai sallittujen uudistusten toteuttamiseksi taikka jotka johtuvat viranomaisten yhti\u00f6t\u00e4 velvoittavista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. T\u00e4llaisia t\u00f6it\u00e4 ovat yleens\u00e4 vesi’- ja l\u00e4mp\u00f6johtojen sek\u00e4 viem\u00e4riputkien korjaus, uusiminen ja rakentaminen.
Asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7 1 momentin mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehd\u00e4 muutoksia tiloissa, joihin h\u00e4nen osakkeensa tuottavat hallintaoikeuden. Osakkeenomistajalla on tietyin edellytyksin mahdollisuus tehd\u00e4 muutoksia hallitsemissaan tiloissa, vaikka muutokset saattaisivat vahingoittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa yhti\u00f6lle taikka toiselle osakkeenomistajalle. T\u00e4m\u00e4nkaltaisiin muutost\u00f6ihin tulee saada yhti\u00f6n hallituksen taikka haittaa k\u00e4rsiv\u00e4n toisen osakkeenomistajan suostumus. Jos t\u00e4t\u00e4 suostumusta ei saada, tuomioistuin tietyin edellytyksin voi oikeuttaa muutosta tekev\u00e4n osakkeenomistajan toteuttamaan muutoksen. Kysymys on kuitenkin muutoksesta, jonka osakkeenomistaja on oikeutettu tekem\u00e4\u00e4n hallitsemissaan tiloissa. Tuomioistuin ei sanotun lainkohdan 3 momentin mukaisesti voi oikeuttaa muutosta tekev\u00e4\u00e4 osakkeenomistajaa toteuttamaan aiettaan muualla kuin niiss\u00e4 tiloissa, jotka ovat h\u00e4nen hallinnassaan.
Asunto-osakeyhti\u00f6lain 78 \u00a7:n mukaan taloyhti\u00f6 on velvollinen korjaamaan rakenteista johtuvat sis\u00e4puoliset viat ja huolehtimaan rakenteiden kunnossapidosta. Taloyhti\u00f6ll\u00e4 on velvollisuus korjata viallinen, puutteellinen tai vahingoittunut rakenne, ja taloyhti\u00f6 on oikeutettu tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6n valitsemallaan tavalla.
Asiassa on riidatonta, ett\u00e4 huoneistojen C 16 ja C 34 v\u00e4linen askel\u00e4\u00e4nieristystaso ei ole riitt\u00e4v\u00e4 ja t\u00e4lt\u00e4 osin v\u00e4lipohjarakenne on virheellinen. Riidatonta on my\u00f6skin, ett\u00e4 taloyhti\u00f6 on suostunut tekem\u00e4\u00e4n korjauksen. Edelleen on riidatonta, ett\u00e4 ullakkohuoneistot on rakennettu 7.1.2000 my\u00f6nnetyn rakennusluvan perusteella ja kantajat ovat noin seitsem\u00e4n vuoden kuluttua rakentamisesta 30.3.2007 ostaneet omistamansa huoneiston C 16 hallintaan oikeuttavat osakkeet. Kantajat ovat ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tehdess\u00e4\u00e4n tienneet huoneistonsa yl\u00e4puolisista ullakkohuoneistoista. Puute askel\u00e4\u00e4nieristystasossa on todettu syksyll\u00e4 2007.
Uxxxxxxxxn M.R Oy on toteuttanut ullakkohuoneistojen rakentamisen ullakkokerrokseen ja muun muassa huoneiston C 16 katon yl\u00e4puolelle. Kysymys on tuolloin ollut edell\u00e4 selostetun
asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7 1 momentin ja 4 momentin tarkoittamasta muutoksesta Uxxxxxxxxn M.R Oy:n hallitsemiin tiloihin ja tavallaan lis\u00e4rakentamisesta, joiden tilojen hallintaan Uxxxxxxxxn M.R Oy on osakemerkinn\u00e4n kautta saanut oikeutuksen.
Nyt k\u00e4sill\u00e4 olevan riidan kohteena on sanotussa rakentamisessa tapahtuneen virheen korjaaminen. Kantajina ovat huoneiston C 16 osakkeenomistajat ja vastaajana taloyhti\u00f6. Ottaen huomioon, mit\u00e4 edell\u00e4 on lausuttu rakentamisen ajankohdasta ja kantajien osakashallinnan alkamisen ajankohdasta ja rakentamisessa tapahtuneen virheen toteamisen ajankohdasta, tapaukseen ei sovellu asunto-osakeyhti\u00f6lain 77 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Kysymys on 78 \u00a7:n tilanteesta.
N\u00e4ytt\u00f6
Kantajan todistelu Kantajat ovat vaatineet virheen korjaamista yl\u00e4kautta puuttumatta kantajien hallitseman huoneiston rakenteisiin. Huoneiston alkuper\u00e4isi\u00e4 osia, paneelikattoa ja eteisen kaappia, ei saanut tuhota eik\u00e4 vahingoittaa ja huonekorkeutta ei saanut madaltaa. Huoneiston arvoa ei saanut alentaa.
A.Hen mukaan oli useita korjaustapoja ja piirros (todiste 4) oli vain yksi esimerkki korjaustavoista. A.H on puoltanut korjaamista yl\u00e4kautta; lattian korko ei muuttuisi, m\u00e4rk\u00e4tiloja ei tarvitsisi korjata ja huonekorkeus s\u00e4ilyisi ennallaan, joskin lattiarakenne ja kevyet v\u00e4lisein\u00e4t tulisi purkaa ja rakentaa uudelleen. A.Hen mukaan yl\u00e4kautta teht\u00e4v\u00e4 korjaus olisi varmin tapa parantaa \u00e4\u00e4nieristystasoa. A.H on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 nyt rakennettu kelluva lattia oli suhteellisen kevyt ja se olisi toiminut raskaan betonirakenteisen v\u00e4lipohjan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta ei kevyen puisen v\u00e4lipohjan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Lattiarakenne tuli muuttaa my\u00f6s ohuiden kivirakenteisten seinien kohdalla, joita pitkin \u00e4\u00e4ni s\u00e4teilisi alapuoliseen huoneistoon. A.Hen mukaan alakautta korjaaminen parantaisi v\u00e4lipohjan \u00e4\u00e4nieristyst\u00e4, mutta ei est\u00e4isi mahdollisesti seinien kautta kulkevaa \u00e4\u00e4nt\u00e4, ei kevyiden v\u00e4liseinien kohdalla eik\u00e4 ulkoseinien kohdalla, miss\u00e4 rappaus saattoi olla pistem\u00e4isesti irti pohjastaan.
Alakautta korjaamisessa oli my\u00f6s ongelmana katon riitt\u00e4v\u00e4n kuormittavuuden saavuttaminen ja huonekorkeuden madaltuminen 17 cm, tosin rakenne oli mahdollista tehd\u00e4 niin, ett\u00e4 katto kesti tarvittavan kuormituksen.
A.H on vahvistanut oikeiksi kirjalliset lausuntonsa (todisteet 11 – 13), joiden sis\u00e4lt\u00f6 asiallisesti on sama kuin mit\u00e4 A.H todistajana on kertonut.
I.M on vahvistanut laatineensa piirroksen (todiste 4) A.Hen ohjeen mukaisesti, ja todenneensa alakaton rakenteen (todiste 8) ja siin\u00e4 olevan tikkurappauksen. I.Mn mukaan piirroksen osoittamalla rakenteella askel\u00e4\u00e4nitaso olisi korjaantunut.
J.R on kertonut v\u00e4lipohjarakenteesta samalla tavoin kuin A.H ja I.M. J.Rsen mukaan tikkurappauksella, joka normaalisti oli pintaverhous, ei ollut olennaista paloteknist\u00e4 merkityst\u00e4; yksinkertaisinta olisi ollut kiinnitt\u00e4\u00e4 pari kipsilevy\u00e4 alakattoon.
J.P on vahvistanut Helsingin kaupungin museon muistion (todiste 3) oikeaksi, ja on kertonut, ett\u00e4 huoneiston C 16 sisustus oli kulttuurihistoriallisesti arvokas, rakennus oli aina kokonaisuus, ja vaikka rakennuksen sis\u00e4tiloja ei oliutkaan suojeltu, museo ei puoltanut lis\u00e4eristyksen asentamista huoneiston C 16 puolelta.
J.S on antamansa kirjallisen arvion (todiste 17) mukaisesti kertonut, ett\u00e4 huoneiston C 16 k\u00e4yp\u00e4 arvo oli noin 600.000 euroa ja arvon alennus huoneiston kautta teht\u00e4vist\u00e4 korjauksista aiheutuvista haitoista olisi noin 15 prosenttia.
Kantajan Hxxxxi Pxxxxxxxxxa mukaan korjaaminen alakautta tekisi asumisen huoneistossa mahdottomaksi, haittaisi pahoin Exxxxxp Oy:n liiketoimintaa ja kantajan ty\u00f6t\u00e4, ja aiheuttaisi kantajalle Uxxa Pxxxxxselle terveydellisi\u00e4 haittoja.
Vastaajan todistelu
Taloyhti\u00f6n is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n J.R mukaan korjaus tuli tehd\u00e4 alakautta, jolloin se kest\u00e4isi pari-kolme viikkoa. Yl\u00e4kautta tehtyn\u00e4 korjaus olisi yli kaksi kertaa kalliimpaa ja kest\u00e4isi joitakin kuukausia, kun lattiat, keitti\u00f6n kaapistot ja kevyet v\u00e4lisein\u00e4t tuli purkaa ja rakentaa uudelleen.
T.A mukaan lattiarakennetta tuli arvioida kokonaisuutena, ja tuli ottaa huomioon huoneiston C 16 kattorakenne, askel\u00e4\u00e4nieristys ja palokatko. T.Ami on painottanut rakenteessa paloturvallisuutta.
V\u00e4lipohjassa ei ollut tikkurappausta, palokatko muodostui paneelikatosta. Rakenteellisesti edellytettiin kantavan runkorakenteen t\u00e4ytt\u00e4 tiiveytt\u00e4. Kun n\u00e4in ei ollut, palokatko tuli tehd\u00e4 katon alapintaan ja ulottaa siten koko ullakon alueelle. Jos korjaus teht\u00e4isiin yl\u00e4kautta, palokatko ulottuisi vain ullakkohuoneistojen lattioiden kohdalle ja pit\u00e4isi erikseen tehd\u00e4 ullakon puolelle.
T.Amen mukaan, teht\u00e4ess\u00e4 korjaus alakautta (todiste 14) saataisiin usean desibelin laskennallinen lis\u00e4arvo, oikealla rakenteella ja suunnittelulla katon kantavuus saatiin riitt\u00e4v\u00e4ksi ja askel\u00e4\u00e4nien siirtyminen seinien kautta voitiin est\u00e4\u00e4 (todiste 19). Remontti kest\u00e4isi noin kolme viikkoa ja huoneistosta tulisi siksi aikaa muuttaa pois. Yl\u00e4kautta korjattaessa lattia, v\u00e4lisein\u00e4t ja kalusteet eli koko huoneisto tulisi purkaa, ja palokatko tulisi rakentaa osaksi my\u00f6s ullakon puolelle. Kustannus olisi arviolta 150.000 euroa ja remontti kest\u00e4isi noin nelj\u00e4 kuukautta.
T.Ami on muistioissaan ( todisteet 11 ja 12) esitt\u00e4nyt samat seikat kuin kertomuksessaan, ja on pit\u00e4nyt taloyhti\u00f6n kannalta ehk\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 seikkana palokatkon rakentamista.
O.N on vahvistanut, ett\u00e4 ullakkohuoneistojen valmistuttua mittaustulokseksi oli saatu 50 desibeli\u00e4. My\u00f6hemmin, seitsem\u00e4n vuoden kuluttua, tulokset olivat huonommat.
A.S on vahvistanut kustannuslaskelmat (todisteet 17 ja 18) oikeiksi. A.Si on kertonut remontin kestosta ja kustannuksista samansuuntaisesti kuin J.Rki ja T.Ami.
J.H k\u00e4sitys on ollut, ett\u00e4 \u00e4\u00e4niteknisesti varmempi tapa oli tehd\u00e4 korjaus alakautta. Korjaus vaati tarkemman rakennesuunnitelman, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti \u00e4\u00e4nieristysalakatolla saavutettaisiin vaadittava taso. \u00c4\u00e4nieristyskatosta oli tietoa ja kokemusta, ja sit\u00e4 rakennetta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 oli helpompi arvioida vaimennusta. Katon kuormittavuuden turvaamisesta ja \u00e4\u00e4nien siirtymisest\u00e4 seinien kautta J.Ho on kertonut samansuuntaisesti kuin A.H ja T.Ami, joskin \u00e4\u00e4nen siirtymist\u00e4 seinien kautta oli hankala arvioida.
Muistiossaan (todiste 13) J.Ho on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 v\u00e4lipohjan parannus \u00e4\u00e4nieristysalakaton avulla todenn\u00e4k\u00f6isesti mahdollistaa vaaditun desibelitason saavuttamisen, ja ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ullakkohuoneistojen puolelle toteutettavien parannustoimenpiteiden vaikutusta on eritt\u00e4in vaikea arvioida, ja ett\u00e4 \u00e4\u00e4nieristystason riitt\u00e4v\u00e4 parantuminen on ep\u00e4varmempaa kuin valittaessa alakattovaihtoehto.
Katselmus
Katselmuksessa 19.3.2010 tarkasteltiin huoneistoja C 16 ja C 34. Huoneiston C 16 osalta tilanne todettiin samaksi kuin valokuvissa (kantajan todiste 10). Huoneiston yleisilme muuttuisi huonekorkeuden osalta. Korjaus alakautta madaltaisi huonekorkeutta todistelussa ilmoitetut m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Eteisen kaapin ulkon\u00e4k\u00f6 yl\u00e4osasta muuttuisi, joskin kaapin ovi j\u00e4isi ennalleen ja toimintakuntoiseksi. Kaakeliuunien toimintaan huonekorkeuden madaltumisella ei olisi vaikutusta.
Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset
1. Korjaustavan valinnan perusteet
Oikeuskirjallisuudessa (emt. s.727 ja 729-730) esitetyn mukaan taloyhti\u00f6n suorittaessa kunnossapitovastuun piiriin kuuluvia kunnostust\u00f6it\u00e4 muun muassa osakkeenomistajien hallitsemissa tiloissa osakkeenomistajilla ei yleens\u00e4 ole oikeutta antaa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 siit\u00e4, miten ty\u00f6t suoritetaan. Ty\u00f6t on suoritettava niin, ett\u00e4 niiden tekemisest\u00e4 ei aiheudu vahinkoa eik\u00e4 yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n tarpeetonta haittaa osakkeenomistajalle eik\u00e4 yhti\u00f6lle eik\u00e4 muille osakkeenomistajille. Samankaltainen kannanotto on esitetty my\u00f6s sen tilanteen kohdalla, kun osakashallinnan ulkopuolisessa tilassa tapahtunutta virheellist\u00e4 rakentamista korjataan.
Yleisesti tiedossa on, ett\u00e4 taloyhti\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n putkiremontin yhteydess\u00e4 osakkeenomistajan tulee k\u00e4rsi\u00e4 v\u00e4liaikaisesti haittaa. Osakkeenomistajan tulee my\u00f6s hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 tarvittaessa huoneiston sis\u00e4tiloihin tehd\u00e4\u00e4n muutoksia. Huoneiston ominaisuudet eiv\u00e4t ole sellaisia etuuksia, joita osakkeenomistaja voi pit\u00e4\u00e4 pysyvin\u00e4 ja muuttumattomina.
2. N\u00e4ytt\u00f6
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on arvioinut asianosaisten esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kantajan todistajat A.H ja I.M ovat \u00e4\u00e4nitekniikan asiantuntijoita, ja A.Hella on eritt\u00e4in arvostettava asiantuntemus ja kokemus alalla.
Vastaajan todistaja J.Ho on opiskellut p\u00e4\u00e4aineena akustiikkaa ja h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s useamman vuoden kokemus alalta. Vastaajan todistaja T.Ami on ollut uudis- ja korjausrakentamisen asiantuntija, ja h\u00e4n on selke\u00e4sti ja yksityiskohtaisesti kertomuksessaan ja muistioissaan selitt\u00e4nyt kummankin vaihtoehdon etuja ja haittoja. T.Ami on painottanut my\u00f6s taloyhti\u00f6lle t\u00e4rkein\u00e4 pit\u00e4mi\u00e4\u00e4n paloteknisi\u00e4 kysymyksi\u00e4.
Rakenteen korjaamista yl\u00e4kautta puoltavat seuraavat seikat: alakerran huoneiston C 16 kulttuurihistoriallisesti arvokas sisustus s\u00e4ilyy ennallaan, ja kantajille eli huoneiston C 16 osakkeenomistajille yl\u00e4kerrassa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 remontista aiheutuva haitta on v\u00e4h\u00e4inen. Haittoina on pidett\u00e4v\u00e4 remontin kestoa, jolloin huoneiston haltijat joutuvat asumaan muualla, ja suuria kustannuksia, sek\u00e4 paloteknisen rakenteen hankalaa toteuttamista.
Alakautta korjaamista puoltavat seuraavat seikat: remontin kesto on lyhyempi ja kustannukset v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t, \u00e4\u00e4niteknisesti lopputulos on varmempi ja rakenteen palotekninen korjaaminen on helpommin toteutettavissa. Haittoina ovat kantajien asumiselle remontista aiheutuva haitta, huoneiston C 16 huonekorkeuden madaltuminen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sisustuksen osittainen tuhoutuminen.
Huoneiston k\u00e4yv\u00e4 arvo m\u00e4\u00e4rittyy kulloinkin arviointihetkell\u00e4 usean osatekij\u00e4n perusteella. Remontin vaikutus k\u00e4yv\u00e4\u00e4n arvoon on v\u00e4liaikaista, joskin huoneiston yleisilmeen muutos saattaa vaikuttaa k\u00e4yv\u00e4\u00e4n arvoon.
Sek\u00e4 kantajan ett\u00e4 vastaajan todistajien, A.Hen, I.Mn, T.Amen ja J.Hon kertomusten mukaan vaadittava \u00e4\u00e4nieristystaso voitiin todenn\u00e4k\u00f6isesti saavuttaa kummankin vaihtoehdon kautta. A.Hen mukaan yl\u00e4kautta teht\u00e4v\u00e4 korjaus olisi varmempi tapa parantaa \u00e4\u00e4nieristystasoa, sill\u00e4 alakautta teht\u00e4v\u00e4 korjaus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 est\u00e4isi seinien kautta heijastuvaa-\u00e4\u00e4nt\u00e4. I.Mn kertomus on tukenut A.Hen kertomusta, mutta se ei ole sis\u00e4lt\u00e4nyt enemp\u00e4\u00e4 asiatietoa kuin mit\u00e4 A.H on kertonut. T.Amen ja erityisesti J.Hon kertomukset tukivat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 alakautta korjaaminen olisi lopputuloksen kannalta \u00e4\u00e4niteknisesti varmempi ratkaisu.
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on arvioinut kummankin asianosaistahon esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kokonaisuutena ja on punninnut korjaustapojen etuja ja haittoja sek\u00e4 taloyhti\u00f6n ett\u00e4 osakkeenomistajien kannalta. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on p\u00e4\u00e4tynyt siihen, ett\u00e4 vastaajan esitt\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 korjauksen suorittamiseksi alakautta ja huoneiston C 16 puolelta tukee k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 korjauksen suorittaminen alakautta on parempi ja luotettavampi korjaustapa vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kantajat eiv\u00e4t ole n\u00e4ytt\u00e4neet perustetta vaatimuksilleen.
Oikeudenk\u00e4yntikulut Kantajat ovat h\u00e4vinneet asian ja ovat velvolliset korvaamaan vastaajan oikeudenk\u00e4yntikulut.
Vastaaja on vaatinut korvausta oikeudenk\u00e4yntikuluista 26.263,50 euroa, mink\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta kantajilla ei ole ollut huomautettavaa.
TUOMIOLAUSELMA<\/p>\n\n\n\n
Kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.
Kantajat Hxxxxi Pxxxxxxxn, Uxxa Pxxxxxxxn ja Exxxxxp Oy yhteisvastuullisesti velvoitetaan korvaamaan vastaajan Asunto Oy. oikeudenk\u00e4yntikulut 26.263,50 euroa korkolain 4 \u00a7 1 momentin
viiv\u00e4styskorkoineen 23.5.2010 lukien.
Kantajan henkil\u00f6todistelu
Kantaja Hxxxxi Pxxxxxxxn on kertonut, ett\u00e4 Exxxxxp Oy oli painoalan tukkuliike, yrityksess\u00e4 oli kaksi ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, liikevaihto oli alle miljoona euroa. Kantajan ty\u00f6 oli konsultointia, myynti\u00e4 ja suunnittelua. Exxxxxp Oy:ll\u00e4 oli lukuisia suuria asiakkaita, muun muassa Nxxxa ja Vxxxxxs Oy. Toiminta arkaluontoisuutensa vuoksi vaati tarkkaa vartiointia. Yritys otti vastaan tilauksia turvamerkint\u00e4tarroista, jotka tuotettiin erillisiss\u00e4 tuotantolaitoksissa muualla Suomessa ulkomaisiaasiakkaita oli noin 200 maassa ehk\u00e4 200 ja kotimaassa oli noin 400 asiakasta. Yrityksen toimistona oli kodin yksi huone, johon oli oma sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti. Yrityksen toimistosta ja Pxxxxxxxn ty\u00f6huoneesta oli suora yhteys tehtaisiin. Toiminta oli nopeata, toimitukset tapahtuivat tilausta seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.
Pxxxxxset olivat ostaneet huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet maaliskuussa 2007 ja olivat muuttaneet asumaan syyskuun alussa 2007. Ullakkohuoneistoista pienemm\u00e4ss\u00e4 asunnossa asui vain yksi asukas.
Yl\u00e4kerrasta kuuluvat \u00e4\u00e4net alkoivat h\u00e4irit\u00e4 suunnitteluty\u00f6ss\u00e4. Pxxxxxnen oli toistuvasti s\u00e4hk\u00f6postitse ottanut yhteytt\u00e4 taloyhti\u00f6\u00f6n lokakuusta 2007 lukien (kantajan todiste 16), is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 oli vastannut ja v\u00e4litt\u00e4nyt tiedot rakennuttajalle. Taloyhti\u00f6n toiminnan hitauden vuoksi Pxxxxxnen oli tilannut mittaukset ja l\u00e4hett\u00e4nyt tulokset is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4lle ja taloyhti\u00f6n hallituksen j\u00e4senille. Taloyhti\u00f6n korjausehdotus tuli vasta vuoden kuluttua ja ehdotuksen mukaan korjaus tuli tehd\u00e4 alapuolisesta asunnosta, mit\u00e4 Pxxxxxset eiv\u00e4t olleet hyv\u00e4ksyneet. Uxxa Pxxxxxxxn oli ollut noin kolmen vuoden ajan sairasel\u00e4kkeell\u00e4 ja sairauksien vuoksi h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tuli olla todella tasaista. Hxxxxi Pxxxxxxxxxa oma ty\u00f6 vaati keskittymist\u00e4, askel\u00e4\u00e4nien kuuluminen h\u00e4iritsi ty\u00f6t\u00e4 ja oli luonnotonta.
Asuntoon kuuluvat \u00e4\u00e4net aiheuttivat Uxxxa Pxxxxxselle stressi\u00e4.
Jos korjaus teht\u00e4isiin Pxxxxxxxn asunnon kautta, asuminen olisi mahdotonta, Uxxa Pxxxxxxxn ei terveytens\u00e4 vuoksi voinut altistua p\u00f6lylle eik\u00e4 Hxxxxi Pxxxxxxxn voinut tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 korjausty\u00f6st\u00e4 aiheutuvan h\u00e4iri\u00f6n vuoksi.
Arkkitehti I.M on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 akustiikkaprofessori A.Hen toimistossa vuodesta 1998 lukien, ja toimisto tunnettiin Suomessa ainoana \u00e4xxxxxxxxn suunnittelutoimistona. Pxxxxxxxn pyynn\u00f6st\u00e4 todistaja oli k\u00e4ynyt huoneistossa kolme eri kertaa suorittamassa mittaukset. Yhteenvedon 18.1.2008 (kantajan todiste 2) mukaan ilma\u00e4\u00e4neneristysluku t\u00e4ytti asetetut vaatimukset, mutta askel\u00e4\u00e4nitasoluku ei t\u00e4ytt\u00e4nyt vaatimuksia ja \u00e4\u00e4ni olohuoneen kohdalla ylittyi 4 desibeli\u00e4. Mittaustulokset olivat yhtenevi\u00e4 ja varmoja, vaihteluv\u00e4li oli +\/- 1-2 desibeli\u00e4.
Todistaja oli laatinut piirroksen (kantajan todiste 4) rakenteesta, joka t\u00e4ytt\u00e4isi asetetut vaatimukset. Rakenne edellytti lattian yl\u00e4puolista purkamista ja korjaamista. Todistaja oli tehnyt piirroksen A.Hen ohjeen mukaan. T\u00e4ll\u00e4 rakenteella askel\u00e4\u00e4nitaso olisi korjaantunut.
Muistiosta 15.12.2008 (kantajan todiste 8) ilmeni, ett\u00e4 koeporauksella oli todettu asunnon C 16 alakaton rakenne ja paloeristekerroksena toimiva tikkurappaus rakenteessa. Koeporaus ei kuitenkaan kertonut rappauksen kunnosta kauttaaltaan.
Rakenteita korjattiin molemmin puolin vain sellaisessa tapauksessa, ett\u00e4 rakennuksessa tehtiin t\u00e4ydellinen remontti, jolloin vain runko j\u00e4i j\u00e4ljelle.
Yleens\u00e4 korjaukset tehtiin yl\u00e4kautta.
Rakenteissa oleva virhe aiheutui siit\u00e4, ett\u00e4 jousto lattiassa ei ollut riitt\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 paino ollut riitt\u00e4v\u00e4. Jos korjaus tehtiin yl\u00e4kautta, koko rakenne piti purkaa, samoin kevyet v\u00e4lisein\u00e4t ja kaikki piti tehd\u00e4 uudelleen.
Rakennuskonservaattori J.P on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 Helsingin kaupungin museossa 1.6.1987 alkaen, ja olleensa 23.10.2008 (kantajan todiste 3) tutkimassa asunnon C 16 sis\u00e4kattoa. Huoneiston katot oli tehty ponttilaudasta, yksi katto oli maalattu valkoiseksi, katot olivat hyv\u00e4kuntoisia ja oletuksen mukaan ne oli tehty 1900 -luvun alussa jugendin tai kansallisromantiikan tyylin mukaisesti. Oletus oli, ett\u00e4 katot oli tehty 1902 rakennuksen valmistuessa, mutta olla vaikeata sanoa, olivatko katot per\u00e4isin 1920 -luvulta. Kattopaneeleissa ei ollut jatkokohtia, kattolistat olivat profiloituja, huoneistossa oli tulisijoja ja eteisess\u00e4 kiinte\u00e4 komero, lis\u00e4ksi huoneistossa oli vanhoja v\u00e4liovia, ikkunapenkit ja lautalattiat olivat kaikki alkuper\u00e4isi\u00e4.
Asemakaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4 SR 2 oli suojeltu rakennuksen julkisivu ja vesikatto, sis\u00e4tiloista ei ollut m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4, ja asemakaavamuutoksessa arvioitiin tilanne uudelleen.
Museon k\u00e4sityksen mukaan rakennus oli aina kokonaisuus, kiinte\u00e4 sisustus oli kokonaisuus ja tulisi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, ja ongelma tulisi ratkaista siten, ett\u00e4 sis\u00e4kattoon ei koskettaisi. Museon k\u00e4sityksen mukaan sisustus oli kulttuurihistoriallisesti arvokas. Museo ei ollut puoltanut lis\u00e4rakentamista viidennen kerroksen puolelta.
Paneelien ik\u00e4 perustui arvioon. Rakennusvalvontavirasto pyysi useasti museolta lausuntoa vanhoista kohteista.
Rakennusinsin\u00f6\u00f6ri J.R on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 Insin\u00f6\u00f6ritoimisto M.Vsella 19 vuoden ajan korjausrakentamisen alalla. Pxxxxxxxn otettua yhteytt\u00e4 ja A.Hen tehty\u00e4 selvityksen oli keitti\u00f6n kohdalta tutkittu v\u00e4lipohjarakennetta. Muistion 9.1.2009 (kantajan todiste
7) mukaan kantavana rakenteena olivat v\u00e4lipohjassa puupalkit, niiden v\u00e4lisen tilan t\u00e4ytteen\u00e4 oli kuivaa turvetta, puupalkkien alapintaan oli asennettu umpilaudoitus, sen p\u00e4\u00e4lle kalkkilaastikerros, sen j\u00e4lkeen umpilaudoitus, koolaus ja kattopanelointi. Tikkurappaus oli normaalisti pintaverhousrakenne, sill\u00e4 ei paljon ollut paloteknist\u00e4 merkityst\u00e4. Tikkurappauksella ei ollut olennaista merkityst\u00e4 palo-osastoinnin kannalta. Paloteknisesti yksinkertainen ratkaisu olisi kiinnitt\u00e4\u00e4 pari kipsilevy\u00e4 alakattoon.
Arkkitehti A.H on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 useita kymmeni\u00e4 vuosia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 \u00e4\u00e4nitekniikkaan liittyvien ongelmien ja ratkaisujen kanssa, ja on kertonut suunnitelleensa useiden julkisten tilojen \u00e4\u00e4nieristyksen sek\u00e4 toimineensa akustiikan erityisopettajana.
Pxxxxxxxn otettua yhteytt\u00e4 I.M oli k\u00e4ynyt tekem\u00e4ss\u00e4 mittaukset. llma\u00e4\u00e4neneristyistaso, mik\u00e4 tarkoitti puhetta, huutoa ja muita sellaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, oli riitt\u00e4v\u00e4, mutta askel\u00e4\u00e4nieristystaso ei ollut riitt\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taso oli 57-58 desibeli\u00e4 kun sallittu m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 53 desibeli\u00e4. Nelj\u00e4n desibelin ylitys oli huomattava, lukuja 53 ja 57-58 desibeli\u00e4 ei voinut verrata kesken\u00e4\u00e4n kymmenj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisesti. Piirroksessa (kantajan todiste 4) oli kuvattu yl\u00e4pohjarakenne, joka tulisi toteuttaa askel\u00e4\u00e4nieristystason parantamiseksi. Rakenteen mukaan \u00e4\u00e4nen ominaistaajuutta siirrettiin niin paljon alemmaksi, ett\u00e4 korva ei en\u00e4\u00e4 kuullut \u00e4\u00e4nt\u00e4. Piirros oli vain yksi esimerkki korjaustavasta. T\u00e4ss\u00e4 korjauksessa lattian korko ei muuttuisi eik\u00e4 yl\u00e4puolella olevan huoneiston m\u00e4rk\u00e4tilojen, wc:n ja kylpyhuoneen korjausta tarvittaisi.
Rakenne edellytti lattiarakenteen ja lattian p\u00e4\u00e4lle rakennettujen seinien, niin sanottujen kevyiden v\u00e4liseinien, purkamista ja rakentamista uudelleen. Huonekorkeus s\u00e4ilyisi ennallaan ja ovet voitaisiin asentaa takaisin sellaisenaan.
Alakaton rakenne ilmeni muistiosta (kantajan todiste 8), ja sen mukaan paloeristeen\u00e4 oli tikkurappaus, joka antoi rakenteelle painoa ja tiivisti rakennetta. Ensisijainen merkitys rakenteella oli ilma\u00e4\u00e4neneristyksess\u00e4.
Muistiossa 1.6.2009 (kantajan todiste 11) oli esitetty suunnitelma vanhan puurakenteisen v\u00e4lipohjan korjaamiseksi. Puurakenteinen v\u00e4lipohja edellytti tehokkaammin toimivaa kelluvaa lattiaa kuin mit\u00e4 nyt oli rakennettu. Nyt rakennettu kelluva lattia oli suhteellisen kevyt ja se olisi toiminut raskaan betonirakenteisen v\u00e4lipohjan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta ei kevyen v\u00e4lipohjarakenteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Rakenteen korjaamiseksi oli monta vaihtoehtoa. Koko lattiarakenne tuli muuttaa my\u00f6s seinien kohdalla, sill\u00e4 ohuita kivirakenteisia seini\u00e4 pitkin \u00e4\u00e4ni kulkisi alas ja s\u00e4teilisi alapuoliseen huoneistoon. 1920-30 -luvulla on rakennettu keveit\u00e4 kivirakenneseini\u00e4, mik\u00e4 oli otettu huomioon muistiossa 3.9.2009 (kantajan todiste 12). Kelluvassa lattiassa tuli v\u00e4liaineena olla joustava aine, esimerkiksi mineraalivilla kantavien palkkien yl\u00e4puolella ja rakenteen tuli olla koko kiinte\u00e4n rakenteen yl\u00e4puolella ominaisuudeltaan joustava.
Taloyhti\u00f6n ehdottama korjaustapa parantaisi kyll\u00e4 itse v\u00e4lipohjan askel\u00e4\u00e4nieristyst\u00e4, mutta ei pystynyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisesti kevyiden v\u00e4liseinien kautta kulkevaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Vaikeutena oli lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 kipsilevymateriaali ei kest\u00e4nyt enemp\u00e4\u00e4 kuin 5 kg:n kuormituksen (kantajan todiste 14). Rakenteessa olisi tullut olla jousirangat, joihin kiinnitett\u00e4isiin kaksi kipsilevy\u00e4 ja n\u00e4ihin puolestaan saattoi kiinnitt\u00e4\u00e4 enint\u00e4\u00e4n 5 kg:n painoisen tavaran. Jousirangat olivat ter\u00e4slevyst\u00e4 muotoiltuja kiinnikkeit\u00e4, joiden varaan kipsilevyt voitiin kiinnitt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 rakenne oli joustava. Rakenne oli mahdollista tehd\u00e4 my\u00f6s niin, ett\u00e4 se kesti tarvittavan kuormituksen. Jos rappaus oli irrallaan eli pistem\u00e4isesti kiinni ulkoseiniss\u00e4 tai tiilisiss\u00e4 kiviseiniss\u00e4, mik\u00e4 oli yleist\u00e4 vanhoissa rakenteissa, n\u00e4m\u00e4 saattoivat johtaa \u00e4\u00e4nt\u00e4.
Muistion 20.11.2009 (kantajan todiste 13) mukaan Uxxxxxxxxn M.R Oy:n ehdotus ei muuttanut asiaa, rakenne sin\u00e4ns\u00e4 oli parempi, mutta ongelmana oli levyrakenteen kuormitus ja kevyiden v\u00e4liseinien mahdollinen \u00e4\u00e4nenjohtavuus. Suositeltu rakenne alentaisi huonekorkeutta noin 17 cm.
Yl\u00e4kautta tehty korjaus olisi varmin tapa parantaa \u00e4\u00e4nieristystasoa.
Kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4 J.S on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n oli tullut alalle 1980 -luvun alussa, h\u00e4nell\u00e4 oli ollut oma yritys vuodesta 1990 lukien ja h\u00e4n oli auktorisoitu arvioitsija, joita Suomessa oli 53 henkil\u00f6\u00e4. Todistaja vahvisti 4.12.2009 p\u00e4iv\u00e4tyn arviokirjan tiedot oikeiksi. Asunnon hinta eli k\u00e4yp\u00e4 arvo arviointihetkell\u00e4 oli 600.000 euroa virhemarginaalin ollessa puoleen tai toiseen seitsem\u00e4n prosenttia. Ep\u00e4tietoisuus remontista ja asian keskener\u00e4isyys alensivat kohteen hintaa noin 15 prosenttia.
Vastaajan henkil\u00f6todistelu
Is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 J.Rki on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n oli tullut is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4ksi taloyhti\u00f6\u00f6n vuonna 2005 eli ullakkorakentamisen j\u00e4lkeen. Pxxxxxxxn ilmoitettua h\u00e4iri\u00f6st\u00e4 J.Rki oli v\u00e4litt\u00e4nyt tiedon hallitukselle, asiasta oli neuvoteltu, rakennuttajalla Uxxxxxxxxn M.R Oy:ll\u00e4 oli kulumassa 10 -vuotinen vastuuaika ja asiasta neuvoteltiin toistuvasti. Taloyhti\u00f6 ei ollut viivytellyt asiassa, mutta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti rakennuttaja oli vastahakoinen. Pxxxxxsella oli ollut kova kiire asian kanssa ja Pxxxxxnen oli itse tilannut \u00e4\u00e4nitasomittaukset. Rakennuttaja tahtoi kuitenkin tehd\u00e4 omat mittaukset ja tulokset olivat samansuuntaiset Pxxxxxxxn saamien mittaustulosten kanssa. Taloyhti\u00f6n kanta oli, ett\u00e4 rakennus piti korjata ja my\u00f6hemmin rakennuttajakin taipui samalle kannalle ja oli tarjoutunut tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6n alakautta eli Pxxxxxxxn huoneiston kautta. Yl\u00e4kautta teht\u00e4v\u00e4 korjaus olisi yli kaksi kertaa kalliimpi. Yl\u00e4kautta tehtyn\u00e4 ty\u00f6 kest\u00e4isi joitakin kuukausia, lattiat, keitti\u00f6n kaapistot ja kevyet v\u00e4lisein\u00e4t piti purkaa ja rakentaa uudelleen. Alakautta tehtyn\u00e4 korjaus kest\u00e4isi pari-kolme viikkoa.
Huoneistojen alakatoissa oli tikkurappaus, joka oli toiminut paloeristeen\u00e4, ja edellisen omistajan tiedon mukaan paneelikatto oli 1920 -luvulta.
Rakennuttaja oli kirjeess\u00e4 18.4.2008 (kantajan todiste 6) aluksi kiist\u00e4nyt vastuun, mutta loppuvuodesta 2008 oli suostunut korjaukseen alakautta. T\u00e4st\u00e4 oli ilmoitettu vastapuolen asianajajalle kirjeell\u00e4 27.11.2008 (kantajan todiste 5).
Rakennusmestari T T.Ami on kertonut, ett\u00e4 h\u00e4n on vuodesta 1964 lukien toiminut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 vastaavana mestarina ja kouluttautunut rakentamisen asiantuntijaksi uudis- ja korjausrakentamisen alalla vuonna 2005. Ullakkohuoneiston lattian toteutustapa (vastaajan todiste 7, liite 2) on rakennusluvan mukainen piirustus ja rakenteena se on oikeansuuntainen, mutta ei ihan oikea. Lattiarakennetta pit\u00e4\u00e4 arvioida kokonaisuutena ja toisaalta ottaa huomioon huoneiston C 16 kattorakenne, askel\u00e4\u00e4nieristys ja palokatko. Jos rakenne olisi tiivis, askel\u00e4\u00e4nen osalta saattaisi toteutua 53 desibelin arvo, joskaan sit\u00e4 ei pystyt\u00e4 tarkasti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jos v\u00e4lipohja olisi t\u00e4ynn\u00e4 materiaalia eik\u00e4 puupalkkien v\u00e4liss\u00e4 olisi onteloita, vaadittu desibeliarvo saattaisi toteutua. Todistajan kokemuksen mukaan puupalkkien ja ter\u00e4spalkkien v\u00e4liss\u00e4 oli onteloita, joiden olisi tullut olla t\u00e4ynn\u00e4 materiaalia. Tilanteessa ongelmana oli, ett\u00e4 ty\u00f6ajalta ei ollut tarkastusasiakirjoja, joista olisi voitu todeta, miten rakentaminen oli tehty ja oliko rakentaminen toteutettu suunnitelman mukaisesti.
Rakennusluvassa edellytettiin, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 askel\u00e4\u00e4nten ja palokatkon osalta oli noudatettu, mutta seikkoja ei erikseen tarkastettu. Tikkurappaus antoi suojan noin 10 minuutin ajaksi, mutta kohteessa sit\u00e4 ei ollut. Palokatko muodostui C 16 katossa olevassa puukatkossa, paneelikatosta, ja rakenteellisesti edellytettiin kantavan runkorakenteen t\u00e4ytt\u00e4 tiiveytt\u00e4. Kysytt\u00e4ess\u00e4 todistajalta koeporauksessa esiin tulleesta valkoisesta aineesta, todistajan mielest\u00e4 se ei ollut tikkurappaus, ja jos kohteesta puuttui palokatko, se tulisi sinne tehd\u00e4. Ainoa mahdollisuus oli tehd\u00e4 se huoneiston C 16 katon alapintaan puupaneelien alle.
Piirroksesta (vastaajan todiste 19) saattoi todeta, ett\u00e4 ullakkohuoneiston lattia ei ulottunut v\u00e4lipohjassa laidasta laitaan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi yl\u00e4kerran huoneiston seinien liitoskohdat muodostivat paloturvallisuuden kannalta ongelman. Alakerrassa mahdollisesti syttyv\u00e4 tulipalo aiheutti savukaasuja, jotka p\u00e4\u00e4siv\u00e4t siirtym\u00e4\u00e4n yl\u00e4kertaan palokatkon puuttumisen vuoksi.
Askel\u00e4\u00e4nimittauksissa 58 desibeli\u00e4 osoitti pahaa vuotaa, ja 55 desibelin tulosta voitiin pit\u00e4\u00e4 normin mukaisena.
Vastaajan todisteesta 6 ilmeni, ett\u00e4 Uxxxxxxxxn M.R Oy olisi syksyll\u00e4 2008 suorittanut korjauksen.
Alakautta korjauttaessa nykyinen paneelikatto tulisi purkaa ja tilalle tuli tehd\u00e4 samann\u00e4k\u00f6inen katto uudesta materiaalista. Suunnitelma ilmeni vastaajan todisteesta 14. Paneelit poistettaisiin, sitten tuli n\u00e4ky\u00e4 yhten\u00e4inen laudoitus, sit\u00e4 vastaan noin 100 mm paksuinen kova villa, runkorakenne ja harvalaudoitus, akustinen jousiranka parantaisi askel\u00e4\u00e4nieristyst\u00e4 kahden kipsilevyn kanssa. Reunoihin tulivat elastiset kittaukset ja sen p\u00e4\u00e4lle pintalaudoitus. T\u00e4ll\u00e4 tavoin saataisiin usean desibelin laskennallinen lis\u00e4arvo. Katon kantavuuden turvaamiseksi jousirankoja tuli asentaa enemm\u00e4n ja lis\u00e4ksi tuli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valaisinpohjia. Rakenteessa rakennesuunnittelija suunnitteli kantavuuden ja akustinen suunnittelija \u00e4\u00e4nen erist\u00e4vyyden. Askel\u00e4\u00e4nien siirtyminen seinien kautta oli estett\u00e4viss\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 suunnitelmat sellaiseksi, ett\u00e4 \u00e4\u00e4ni ei siirtynyt, kysymys oli kevyen sein\u00e4n yl\u00e4p\u00e4\u00e4n rakenteesta (vastaajan todiste 19). Lattiana olevan uivan laatan ja yl\u00e4kerran huoneistojen v\u00e4listen seinien kautta \u00e4\u00e4nen siirtyminen oikealla rakenteella saatiin estetyksi.
Lopullisia suunnitelmia ei voitu tehd\u00e4, kun ei ollut sovittu toteutusta. Jos korjaus teht\u00e4isiin alakautta (vastaajan todiste 17 ja 18), remontti kest\u00e4isi ehk\u00e4 3 viikkoa ja siksi ajaksi huoneistosta tulisi muuttaa pois. Jos korjaus teht\u00e4isiin yl\u00e4kautta, lattia jouduttaisiin purkamaan kokonaan, samoin v\u00e4lisein\u00e4t, ja palokatko tuli rakentaa ullakon puolelle koko alakerran katon osalle. Samoin tuli purkaa kevytrakenteiset v\u00e4lisein\u00e4t ja kalusteet eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen koko huoneisto purettaisiin. Laskelmien puute oli, ett\u00e4 ullakon palokatkon tekemist\u00e4 ei ollut arvioitu. Kustannus olisi kokonaisuudessaan ehk\u00e4 noin 150 000 euroa ja korjaus kest\u00e4isi noin 4 kuukauden ajan. Lis\u00e4ksi oli otettava huomioon, ett\u00e4 saattoi ilmet\u00e4 arvaamattomia tekij\u00f6it\u00e4.
Uxxxxxxxxn M.R Oy:n toteutus oli oikean suuntainen, mutta ei oikea, suunnitelma oli asianmukainen, mutta jos se olisi oikein toteutettu, askel\u00e4\u00e4nen erist\u00e4vyys olisi parempi. Suunnitelma oli tehty ehk\u00e4 ajatellen betonista v\u00e4lipohjaa (kantajan todiste 4).
Rakennesuunnittelussa edellytettiin, ett\u00e4 akustinen toteutus varmistettaisiin.
Uxxxxxxxxn M.R Oy:n suunnitelmassa palokatkoa ei ollut huomioitu mitenk\u00e4\u00e4n ja se j\u00e4i rakentajan vastuulle. Savukaasujen vuoksi rakenteen tuli olla tiivis. V\u00e4lipohjasta otetut porausn\u00e4ytteet eiv\u00e4t kertoneet totuutta, ne antoivat viitteit\u00e4 rakenteista.
Rakennusinsin\u00f6\u00f6ri O.N, Uxxxxxxxxn M.R Oy:n toimitusjohtaja, on kertonut, ett\u00e4 yhti\u00f6 oli rakentanut noin 10 ullakkohuoneistoa, yhti\u00f6ss\u00e4 oli 35 toimihenkil\u00f6\u00e4 ja 20 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 sek\u00e4 aliurakoitsijoita ja muita ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ehk\u00e4 noin 200 henkil\u00f6\u00e4.
Ullakkorakenne oli asianmukaisesti tehty, rakennesuunnittelija oli Insin\u00f6\u00f6ritoimisto P.S, ja akustisen suunnittelun oli tehnyt Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Hxxxxxki. Kun rakenne oli valmis, mittaustulokseksi oli saatu 50 desibeli\u00e4. Mittauksia oli sen j\u00e4lkeen tehty seitsem\u00e4n vuoden kuluttua ja tulokset olivat huonompia. Oli otettava huomioon, ett\u00e4 kysymys oli vanhoista rakenteista ja mittaustulokset vaihtelivat. Kolmen desibelin eroa ihmiskorva ei erottanut. Yhti\u00f6 oli antanut tarjouksen
ala autta korjaukseen (vastaajan todiste 14).
Txxxxxn Oy:n laskelmat olivat konsultin tekemi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne vastanneet urakoitsijan kantaa. Vanhassa rakennuksessa normeja ei tullut rinnastaa uudisrakennuksen normeihin. Oy:n mittauksen tulos oli 53 desibeli\u00e4. Nykyisell\u00e4 v\u00e4lipohjarakenteella palokatkovaatimukset teoriassa t\u00e4yttyiv\u00e4t, tikkurappausta ei ilmeisesti ollut. Jos korjaus teht\u00e4isi yl\u00e4kautta hinta olisi viisin- tai kymmenkertainen. Axxxxxn Oy:n lausunnon mukaan tuloksesta ei voitu varmistua eik\u00e4 est\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 korjausta jouduttaisiin tekem\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 alapuoleltakin. Vanha v\u00e4lipohja kesti rajoitetusti rakenteita, tuli tehd\u00e4 v\u00e4lituentoja ja ottaa huomioon kantavuus ja akustiset seikat.
Yleens\u00e4 ullakkorakentaminen toteutettiin aina yl\u00e4kautta ja useimmiten v\u00e4lipohja oli puuv\u00e4lipohja. T\u00e4ss\u00e4 kohteessa vastaava mestari oli perehtynyt ullakkorakentamiseen. Todistaja vakuutti, ett\u00e4 mittausp\u00f6yt\u00e4kirja ullakkohuoneiston valmistumisen j\u00e4lkeen osoitti, ett\u00e4 askel\u00e4\u00e4nen erist\u00e4vyys oli 50 desibeli\u00e4 ja mittauskirja oli olemassa.
Rakennusinsin\u00f6\u00f6ri A.S on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 Txxxxxn Oy:ss\u00e4 elokuusta 2008 lukien rakennusalan m\u00e4\u00e4r\u00e4- ja kustannuslaskennassa ja oli tehnyt laskelmat (vastaajan todisteet 17 ja 18) . Todistaja vahvisti laskelmat oikeiksi. Laskelmat perustuivat pohjakuviin ja leikkauskuviin sek\u00e4 erilliseen kuvaukseen. Materiaal it ja ty\u00f6tunnit laskettiin hinnaston mukaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 apuna kokemusta ja tilastoaineistoa. Laskelma tehtiin atk-ohjelmalla, jonka luotettavuus oli +\/- 5 %. Perustana k\u00e4ytettiin rakennuttajan niin sanottua urakoitsijahintaa, urakoitsijoilla oli omat laskelmamallinsa.
Korjaus yl\u00e4kautta (vastaaja todiste 8) merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki lattiat ja kevytrakenteiset v\u00e4lisein\u00e4t tuli purkaa, korjaus rajoittui alapuolisen huoneiston alueelle, mutta se ei ulottunut ullakkopuolelle. Kustannus oli noin 110 000 euroa ja korjaus kest\u00e4isi kahden kuukauden ajan, jolloin huoneistossa ei voinut asua.
Alakautta teht\u00e4v\u00e4 korjaus (vastaajan todiste 17) maksaisi noin 49 000 euroa ja kest\u00e4isi noin kuukauden, vanha paneelikatto purettaisiin ja rakennettaisiin piirustusten mukaisesti uudelleen. M\u00e4rk\u00e4tilojen purkaminen oli otettu laskelmaan mukaan. Yl\u00e4kerrassa lattian korko s\u00e4ilyisi ennallaan.
Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Jxxxxe J.Ho on kertonut ty\u00f6skennelleens\u00e4 akustiikkakonsulttina noin viiden vuoden ajan sek\u00e4 opiskelleensa p\u00e4\u00e4aineena akustiikkaa. Ty\u00f6nantajan oli Insin\u00f6\u00f6ritoimisto Axxxxxn Oy. Uxxxxxxxxn M.R Oy:n pyynn\u00f6st\u00e4 oli elo-syyskuussa 2009 tehty askel\u00e4\u00e4nitason mittauksia (vastaajan todiste 15) ja asiakirjat olivat oikeat ja vastasivat tuolloin vallinnutta tilannetta. Mittaustulokset vaihtelivat, kaikkia huonetiloja ei mitattu, yhdess\u00e4 mittauskohteessa rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman vaatimukset toteutuivat eli askel\u00e4\u00e4ni oli 53 desibeli\u00e4, nelj\u00e4ss\u00e4 kohteessa se ylittyi 2-3 desibeli\u00e4 ja yhdess\u00e4 kohteessa 4 desibeli\u00e4. Mittausrajat olivat +\/- 1 desibeli\u00e4.
Uxxxxxxxxn M.R Oy:n taholta oli kerrottu, ett\u00e4 akustiikkaa koskevat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset olivat vaihtuneet juuri 2000 -luvun alussa ja tiukemmat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset tulivat voimaan 1.1.2000, ilmeisesti suunnitelmat oli tehty vanhojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaisesti, ja jos lupa olisi haettu vuoden 1999 puolella, jolloin askel\u00e4\u00e4nitason piti olla 58 desibeli\u00e4, rakennus olisi t\u00e4ytt\u00e4nyt vaatimukset. Ihmiskorva havaitsi juuri ja juuri 3 desibelin \u00e4\u00e4nen eron.
\u00c4\u00e4niteknisesti varmempi tapa korjata rakenne oli tehd\u00e4 korjaus alakautta, mutta korjaus vaati tarkemman rakennesuunnitelman. Korjaus voitaisiin suorittaa my\u00f6s yl\u00e4kautta, korjaus oli todenn\u00e4k\u00f6isesti haastavampi ja oli kysymyksenalaista, oliko mahdollista tehd\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n painavia ja massiivisia rakenteita vaaditun tason saavuttamiseksi, kun otettiin huomioon, ett\u00e4 kysymys oli puuv\u00e4lipohjasta. Laskennallisesti rakenteen arviointi oli eritt\u00e4in vaikeata. \u00c4\u00e4nieristyskatosta oli tietoa ja kokemusta ja sit\u00e4 rakennetta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 oli helpompi arvioida vaimennusta. Katon kuormittavuuden turvaamiseksi tuli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tihe\u00e4mmin jousirankoja. Osa \u00e4\u00e4nist\u00e4 saattoi siirty\u00e4 seinien v\u00e4lityksell\u00e4, arviointi oli hankalaa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti \u00e4\u00e4nieristysalakatolla saavutettaisiin vaadi ttava taso. Mainittu ep\u00e4varmuus oli otettu huomioon lausunnossa. Tarkka yksityiskohtainen suunnitelma oli viel\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4.
Ullakkokerrosta rakennettaessa lattiasta poistetun tiilikerroksen tilalle voisi lis\u00e4t\u00e4 vastaavan kerroksen, lattia oli kelluva ja kerros toisi lis\u00e4\u00e4 massaa. Parissa kohteessa todistaja oli ollut mukana ullakkorakentamisessa, jolloin oli tehty niin sanottu alalaattapalkisto, yhden kerran puuv\u00e4lipohja oli \u00e4\u00e4nenerist\u00e4vyyden osalta parannettu yl\u00e4kautta, kun muusikolle tehtiin huoneistoa ullakolle. Yleens\u00e4 ty\u00f6 pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n yl\u00e4kautta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? Asunto-osakeyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja korjausvelvollisuus ja -oikeus my\u00f6s korjaustavan suhteen. T\u00e4m\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[30,20,28],"tags":[105,99,84,43,80],"yoast_head":"\n
HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? - Taloyhtiöriidat.fi<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Asunto-osakeyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja korjausvelvollisuus ja -oikeus my\u00f6s korjaustavan suhteen. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s askel\u00e4\u00e4nieristystasoa.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? - Taloyhtiöriidat.fi\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Asunto-osakeyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja korjausvelvollisuus ja -oikeus my\u00f6s korjaustavan suhteen. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s askel\u00e4\u00e4nieristystasoa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Taloyhtiöriidat.fi\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-02-16T10:53:42+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-02-27T10:16:49+00:00\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"48 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/\",\"url\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/\",\"name\":\"HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? - Taloyhtiöriidat.fi\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#website\"},\"datePublished\":\"2023-02-16T10:53:42+00:00\",\"dateModified\":\"2023-02-27T10:16:49+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#\/schema\/person\/d1539cfcddea1ef18e74f27aa75d70b9\"},\"description\":\"Asunto-osakeyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja korjausvelvollisuus ja -oikeus my\u00f6s korjaustavan suhteen. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s askel\u00e4\u00e4nieristystasoa.\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#website\",\"url\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/\",\"name\":\"Taloyhtiöriidat.fi\",\"description\":\"Korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien päätöksiä erilaisista riitatilanteista\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#\/schema\/person\/d1539cfcddea1ef18e74f27aa75d70b9\",\"name\":\"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/9112969662cf9fa76297e67b98237311?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/9112969662cf9fa76297e67b98237311?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41\"},\"sameAs\":[\"http:\/\/www.xn--taloyhtiriidat-2pb.fi\"],\"url\":\"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/author\/admin\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? - Taloyhtiöriidat.fi","description":"Asunto-osakeyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja korjausvelvollisuus ja -oikeus my\u00f6s korjaustavan suhteen. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s askel\u00e4\u00e4nieristystasoa.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? - Taloyhtiöriidat.fi","og_description":"Asunto-osakeyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja korjausvelvollisuus ja -oikeus my\u00f6s korjaustavan suhteen. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s askel\u00e4\u00e4nieristystasoa.","og_url":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/","og_site_name":"Taloyhtiöriidat.fi","article_published_time":"2023-02-16T10:53:42+00:00","article_modified_time":"2023-02-27T10:16:49+00:00","author":"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41","Arvioitu lukuaika":"48 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/","url":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/","name":"HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa? - Taloyhtiöriidat.fi","isPartOf":{"@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#website"},"datePublished":"2023-02-16T10:53:42+00:00","dateModified":"2023-02-27T10:16:49+00:00","author":{"@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#\/schema\/person\/d1539cfcddea1ef18e74f27aa75d70b9"},"description":"Asunto-osakeyhti\u00f6ll\u00e4 on laaja korjausvelvollisuus ja -oikeus my\u00f6s korjaustavan suhteen. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s askel\u00e4\u00e4nieristystasoa.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/2023\/02\/16\/helho-11-11-2011-yhtion-korjausoikeus-osakkaan-tiloissa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"HelHO 2011.11.11 Yhti\u00f6n korjausoikeus osakkaan tiloissa?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#website","url":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/","name":"Taloyhtiöriidat.fi","description":"Korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien päätöksiä erilaisista riitatilanteista","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#\/schema\/person\/d1539cfcddea1ef18e74f27aa75d70b9","name":"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/9112969662cf9fa76297e67b98237311?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/9112969662cf9fa76297e67b98237311?s=96&d=mm&r=g","caption":"K\u00e4ytt\u00e4j\u00e41"},"sameAs":["http:\/\/www.xn--taloyhtiriidat-2pb.fi"],"url":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/author\/admin\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=633"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":812,"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions\/812"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taloyhti\u00f6riidat.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}