HelHo 3.11.2020 Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistaminen?
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n asunto-osakeyhti\u00f6lain (1599\/2009) 1 luvun 10 \u00a7:ss\u00e4, jonka mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhti\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet, jollei yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 toisin. Yhti\u00f6kokous, hallitus tai is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 ei saa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tai ryhty\u00e4 muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle ep\u00e4oikeutettua etua yhti\u00f6n tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamisessa tilanteissa, joissa yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen sis\u00e4ltyy kohtuuttomuuteen johtava m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n asunto-osakeyhti\u00f6lain 6 luvun 36 \u00a7:ss\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 6 momentin mukaan tuomioistuin voi muuttaa yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4, jos yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys johtaa kohtuuttomuuteen siten, ett\u00e4 se tuottaa osakkeenomistajalle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaa t\u00e4lle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin.
Tapauksessa oli kysymys arvioinnista, t\u00e4yttyiv\u00e4tk\u00f6 tilanteessa edellytykset asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle. Lis\u00e4ksi kysymys oli siit\u00e4, mik\u00e4 merkitys arvioinnissa oli annettava hovioikeuden aikaisemmalle ratkaisulle, jolla oli hyl\u00e4tty asunto-osakeyhti\u00f6n toisen osakkeenomistajan vaatimuksiltaan vastaava kanne.
Kantaja oli ostanut 3.7.2013 asunto-osakeyhti\u00f6n osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tilaa, joka oli aikanaan muutettu asuinhuoneistosta liikehuoneistoksi ja sittemmin takaisin asuinhuoneistoksi. Kaikista asuinhuoneistoista oli peritty perustamisesta l\u00e4htien yksinkertainen vastike, mutta vuonna 1953 huoneistoon oli liitetty yhti\u00f6n tilaa, miss\u00e4 yhteydess\u00e4 oli sovittu kaksinkertaisen vastikkeen maksamisesta.
Kantaja oli tehnyt yhti\u00f6kokoukselle vastikeperusteen kohtuullistamista ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen muuttamista koskevan esityksen. Yhti\u00f6n 14.12.2015 pidetyss\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa kantajan esitys oli kuitenkin hyl\u00e4tty. Kantaja oli vaatinut, ett\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan kaksinkertaista vastiketta maksavien asuinhuoneistojen vastikeperuste muutetaan yksinkertaisesti ja ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenk\u00e4yntikulut.
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus totesi, ett\u00e4 hallituksen esityksen (HE 24\/2009 vp s. 148) mukaan kohtuullistaminen voi esit\u00f6iden mukaan tulla kysymykseen l\u00e4hinn\u00e4 silloin, kun kohtuuttomuus oli syntynyt jonkinlaisesta virheest\u00e4 tai sellaisesta yhti\u00f6n rakennukseen tai osakkeenomistajien hallinnassa oleviin tiloihin liittyv\u00e4st\u00e4 olosuhteiden muutoksesta, jonka seuraukset olivat erilaiset kuin yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 laadittaessa oli voitu olettaa.
Osa vastaajista sek\u00e4 yhti\u00f6 olivat katsoneet, ettei edellytyksi\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle ollut. T\u00e4ysin identtinen asia oli ratkaistu Helsingin hovioikeudessa vuonna 2009. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 kantajan ollessa eri henkil\u00f6 ja kysymyksess\u00e4 ollessa eri osakkeiden omistaja, ei hovioikeuden antamalla tuomiolla ollut negatiivista oikeusvoimavaikutusta. Hovioikeuden aikaisempi ratkaisu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n omannut positiivista oikeusvoimavaikutusta nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n asiaan.
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden mukaan kantajan vaatimus ei voinut menesty\u00e4 yksinomaa sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 kantaja maksoi asuinhuoneistostaan yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen perusteella kaksinkertaista vastiketta enemmist\u00f6osakkaisiin verrattuna. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus katsoi, ett\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen ei oltu n\u00e4ytetty liittyv\u00e4n virhett\u00e4 tai mit\u00e4\u00e4n ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia. Siten asiassa ei oltu esitetty perusteita yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle kanteessa vaadituin tavoin.
Kantaja oli vaatinut hovioikeudessa oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n alentamista. Hovioikeus katsoi, ett\u00e4 osakkaiden asiamiehen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tuntiperustetta oli pidett\u00e4v\u00e4n\u00e4 liiallisena, joten hovioikeus kohtuullisti oikeudenk\u00e4yntikulujen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Asianosaiset saivat pit\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.
Helsingin hovioikeus
Tuomio
Nro 1514
Antamisp\u00e4iv\u00e4 3.11.2020
Diaarinumero S 19\/1325
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus 22.3.2019 nro 14194 (liitteen\u00e4)
Asia
Oikeudenk\u00e4yntikulut
Asunto-osakeyhti\u00f6asia
Valittaja
T SSS
Vastapuolet
A KKK
J PPP
P NNN
H NNN
J SSS
M SSS
S PPP
T PPP
T MMM
R MMM
R KKK
H KKK
U KKK
M BBB
I KKK
K LLL
T VVV
A AAA
K TTT
P TTT
H LLL
O LLL
kuolinpes\u00e4 T SSS
P PPP
H PPP
T VVV
Asian k\u00e4sittely hovioikeudessa
T SSSlle on my\u00f6nnetty 2.9.2019 jatkok\u00e4sittelylupa. SSSn valitus on ratkaistu kirjallisessa menettelyss\u00e4.
Valitus
T H SSS on vaatinut, ett\u00e4 h\u00e4nen maksettavakseen k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa tuomittujen oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alennetaan 6.000 euroon. Lis\u00e4ksi SSS on vaatinut, ett\u00e4 M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpes\u00e4, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT velvoitetaan korvaamaan SSS oikeudenk\u00e4yntikulut hovioikeudessa 1.443,36 euroa korkoineen.
SSSn velvoittaminen korvaamaan oikeudenk\u00e4yntikulut t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 oli ilmeisen kohtuutonta ottaen huomioon oikeudenk\u00e4yntiin johtaneet seikat, asianosaisen asema ja asian merkitys kokonaisuutena arvioiden. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden istunnossa ei esitetty todistelua. Yksitt\u00e4isen vastapuolen kuluriski SSSn kuluista oli pieni ja SSSn kuluriski oli suuri. Kanteen nostamiselle oli taloudellinen peruste. SSS on yksityishenkil\u00f6 ja tuomituilla oikeudenk\u00e4yntikuluilla oli SSSlle huomattava merkitys. Tuomittujen oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kohtuuton ottaen huomioon SSSn taloudellinen tilanne ja asian laatu.
SSSn asiamiehen tuntiveloitus k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa oli ollut 248 euroa (sis. alv), mit\u00e4 oli pidett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tuntipalkkion m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Vastapuolien asiamiehen korkeammalle tuntihinnoittelulle ei ollut perustetta.
P\u00e4\u00e4miesten lukuisuus vaikutti toimenpiteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, mutta ei tuntihintaan.
Vastaus
M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpes\u00e4, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT (my\u00f6hemmin osakkaat) ovat vaatineet, ett\u00e4 valitus hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ja SSS velvoitetaan korvaamaan heid\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulut hovioikeudessa 1.860 euroa korkoineen.
Asiassa ei ollut perusteita kohtuullistaa SSSn maksettavaksi tuomittuja oikeudenk\u00e4yntikuluja. Osakkaat olivat yksityishenkil\u00f6it\u00e4, ja lopputuloksella oli vaikutusta my\u00f6s kaikkien osakkeiden maksamien vastikkeiden m\u00e4\u00e4riin. Osakkailla oli oikeus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 puolustautumisensa haluamallaan tavalla.
Helsingin hovioikeus oli aikaisemmin antanut tuomion koskien saman asunto-osakeyhti\u00f6n vastikeperusteen kohtuullistamista, joten SSSn on ollut t\u00e4ysin tarpeetonta k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 prosessia t\u00e4ss\u00e4 asiassa.
Asiamiehen toimenpiteisiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 aika oli ylitt\u00e4nyt SSSn asiamiehen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n ajan vain kymmenell\u00e4 tunnilla. K\u00e4ytetty tuntiveloitus oli kohtuullinen asian laatu ja vastaajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 huomioiden. Asiamiehen tuntiveloitus ei poikkea samankaltaisissa asioissa yleisesti k\u00e4ytetyst\u00e4 veloituksesta.
Lausumat
SSSlla ja osakkailla ei ole ollut lausuttavaa toistensa oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 hovioikeudessa.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
SSS on h\u00e4vinnyt asian k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa ja h\u00e4net on velvoitettu korvaamaan osakkaiden oikeudenk\u00e4yntikulut t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4. Hovioikeudessa on kysymys siit\u00e4, onko SSSn korvattavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluja pidett\u00e4v\u00e4 kohtuullisina ja tuleeko niit\u00e4 alentaa.
Oikeudenk\u00e4yntikulujen tarpeellisuus ja kohtuullisuus k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa
Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 1 \u00a7:n mukaan asianosainen, joka h\u00e4vi\u00e4\u00e4 asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteist\u00e4 johtuvat kohtuulliset oikeudenk\u00e4yntikulut, jollei muualla laissa toisin s\u00e4\u00e4det\u00e4.
Lain esit\u00f6iden mukaan tarpeellisen toimenpiteen suorittamisesta johtuvien kulujen ja palkkioiden tulisi olla kohtuullisia. Jos asiamiehen palkkio perustuu tuntiveloitukseen, palkkioveloituksen tulisi sek\u00e4 tunnilta veloitettavan raham\u00e4\u00e4r\u00e4n ett\u00e4 toimenpiteen vaatiman tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta vastata kulloisenkin toimenpiteen vaatimaa ty\u00f6n laatua ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Esimerkiksi asiamiehen laskuttaman oikeudellisesti vaikean haastehakemuksen laatimiseen k\u00e4ytetyn ajan kohtuullinen tuntiveloitus on kokonaan eri suuruusluokkaa kuin saman asiamiehen vaikkapa k\u00e4sittely- tai neuvotteluajankohdista sopimiseen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n ajan veloitus. Asiamiehen kulujen ja palkkion osalta tarpeellisten toimenpiteiden ja kohtuullisten oikeudenk\u00e4yntikulujen arvioinnin tulee suhteutua kulloisenkin yksitt\u00e4isen asian erityispiirteisiin, mutta yleens\u00e4 my\u00f6s asian vaikeuteen, asiamiehen suorittaman ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun sek\u00e4 samanlaisissa asioissa yleens\u00e4 k\u00e4ytettyyn laskutukseen (HE 107\/1998 vp. s. 16).
Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 1997:195 katsonut, ett\u00e4 arvioitaessa vastapuolen korvattavien oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, asiaa on arvosteltava l\u00e4htien siit\u00e4, mit\u00e4 jutun hoitaminen on sen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellytt\u00e4nyt ja mik\u00e4 on siit\u00e4 normaali ja kohtuullinen palkkio.
Osakkaiden oikeudenk\u00e4yntikulut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa ovat perustuneet 46,50 tunnin ja valittajan 34,81 tunnin ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Hovioikeus katsoo, ett\u00e4 tehtyj\u00e4 toimenpiteit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 tarpeellisina ja toimenpiteisiin k\u00e4ytetty\u00e4 aikaa kohtuullisena ottaen huomioon osakkaiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 valittajan asiamiehen toimenpiteisiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 aika.
Lain esity\u00f6t ja oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 huomioiden h\u00e4vinnytt\u00e4 osapuolta ei kuitenkaan voida velvoittaa korvaamaan vastapuolensa sin\u00e4ns\u00e4 tarpeellisista toimenpiteist\u00e4 aiheutuneita, mutta kohtuuttoman suuria kustannuksia.
Osakkaiden asiamies on k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa tuonut esiin, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut 18 p\u00e4\u00e4miest\u00e4, mist\u00e4 aiheutuvista lis\u00e4kuluista johtuen tuntihinta on ollut korotettu ja ty\u00f6tunteja on ollut enemm\u00e4n kuin kantajalla. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on hyv\u00e4ksynyt asiamiehen tuntilaskutuksen perusteen esitetyill\u00e4 syill\u00e4. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden hyv\u00e4ksym\u00e4 osakkaiden asiamiehen tuntiveloitus on 14.4.2016 \u2013 27.7.2016 v\u00e4lisen\u00e4 aikana ollut 313 euroa ja 5.3.2018 \u2013 27.2.2019 v\u00e4lisen\u00e4 aikana 318 euroa lis\u00e4ttyn\u00e4 arvonlis\u00e4verolla. Laskuista ei ilmene tuntihinnan korotuksen osuutta. Valittajan asiamiehen tuntivelvoitus on ollut 200 euroa lis\u00e4ttyn\u00e4 arvonlis\u00e4verolla.
Hovioikeus katsoo, ett\u00e4 vastaajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 arvioitaessa tarpeellisia toimenpiteit\u00e4 ja n\u00e4ihin k\u00e4ytetty\u00e4 aikaa, mutta ei merkityst\u00e4 arvioitaessa k\u00e4ytetyn tuntipalkkion kohtuullisuutta. Osakkaiden asiamiehen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 tuntiveloitus on samankaltaisissa asioissa yleens\u00e4 k\u00e4ytetty\u00e4 sek\u00e4 valittajan asiamiehen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti korkeampi. Kysymys on ollut yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen muuttamista koskevasta asiasta, jossa ei ole ollut laajaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eik\u00e4 erityisen vaikeita oikeudellisia kysymyksi\u00e4. Tuntiveloitusta ei ole syyt\u00e4 korottaa osakkaiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella. Osakkaiden asiamiehen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tuntiveloitusperustetta on edell\u00e4 mainitut seikat huomioiden pidett\u00e4v\u00e4 liiallisena.
Edell\u00e4 oleva sek\u00e4 asian laatu ja laajuus huomioiden hovioikeus arvioi vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikuluvelvollisuuden kannalta kohtuulliseksi oikeudenk\u00e4yntikulujen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ksi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa 11.500 euroa lis\u00e4ttyn\u00e4 arvonlis\u00e4verolla.
Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 8 b \u00a7:n mukaan, jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenk\u00e4yntikulut huomioon ottaen oikeudenk\u00e4yntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
S\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen s\u00e4\u00e4t\u00e4miseen johtaneen hallituksen esityksen mukaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen soveltaminen tulisi kysymykseen poikkeustapauksissa ja edellytt\u00e4isi s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sis\u00e4lt\u00e4mien edellytysten t\u00e4yttymist\u00e4 kokonaisuutena arvioiden. (HE 107\/1998 vp. s. 20).
SSSlla on ollut tiedossaan samankaltaista asiaa koskenut hovioikeuden tuomio ja h\u00e4nell\u00e4 on ollut hyv\u00e4t edellytykset arvioida kanteen menestymisen mahdollisuuksia. SSS on kanteen nostaessaan ollut tietoinen vastaajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4st\u00e4 kuluriskist\u00e4. Asianosaiset ovat oikeudenk\u00e4yntikulujen korvausvelvollisuutta koskevilta osin yksityishenkil\u00f6it\u00e4. Edell\u00e4 olevat seikat huomioiden hovioikeus katsoo, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4yntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema tai asian merkitys eiv\u00e4t puolla oikeudenk\u00e4yntikulujen kohtuullistamista. N\u00e4in ollen asiassa ei ole perusteita alentaa SSSn maksettavaksi tuomittuja oikeudenk\u00e4yntikuluja enemp\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 edell\u00e4 on tehty.
N\u00e4in ollen SSSn on korvattava osakkaiden oikeudenk\u00e4yntikulut k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa 11.500 eurolla lis\u00e4ttyn\u00e4 2.760 euron arvonlis\u00e4veron m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, eli yhteens\u00e4 14.260 euroa korkoineen, mihin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n korvausvelvollisuus on k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden osalta alennettava.
Oikeudenk\u00e4yntikulut hovioikeudessa
SSS on voittanut muutoksenhakunsa osittain. Oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 16 \u00a7:n 1 momentin s\u00e4\u00e4nn\u00f6s huomioon ottaen asianosaiset saavat pit\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Muutos k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomioon.
SSSn velvollisuus korvata oikeudenk\u00e4yntikuluja M BBBlle, T VVVlle, A AAAlle, T SSSlle, U KKKlle, H KKKlle, R KKKlle, H LLLlle, O LLLn kuolinpes\u00e4lle, T VVVlle, M SSSlle, J SSSlle, H PPPlle, P PPPlle, S PPPlle, T PPPlle, T MMMlle, R MMMlle, A KKKlle, J PPPlle, H NNNlle, P NNNlle, K LLLlle, I KKKlle, P TTTlle ja K TTTlle k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa alennetaan arvonlis\u00e4veroineen 14.260 euroksi k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomitsemine viiv\u00e4styskorkoineen.
Muilta osin k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomiota ei muuteta.
Asianosaiset saavat pit\u00e4\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikulunsa hovioikeudessa vahinkonaan.
Muutoksenhaku
Muutosta t\u00e4h\u00e4n ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niill\u00e4 erityisill\u00e4 perusteilla, jotka ilmenev\u00e4t oheisesta valitusosoituksesta, my\u00f6nt\u00e4\u00e4 valitusluvan.
Valitusosoituksessa tarkoitettu m\u00e4\u00e4r\u00e4aika valitusluvan pyyt\u00e4miseen ja valituksen tekemiseen p\u00e4\u00e4ttyy 4.1.2021.
Helsingin hovioikeuden puolesta:
Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos V KKK
hovioikeudenneuvos K III
hovioikeudenneuvos J KKK
Ratkaisu on yksimielinen.
HELSINGIN K\u00c4R\u00c4J\u00c4OIKEUS
1. osasto
K\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari N KKK
TUOMIO
19\/14194
22.3.2019
L 16\/11331
Kantaja
SSS, T H
Vastaaja
KKK, J
HHH, I
SSS, S
DDD, S
RRR, L
KKK, A
SSS, S
HHH, I
HHH, K
PPP, K
NNN, M
NNN, A
PPP, J
BBB, J
NNN, P
NNN, H
PPP, E
HHH, J
HHH, T
SSS, J
SSS, M
PPP, L
VVV, M
VVV, T
PPP, A
KKK, P
PPP, S
SSS, J
SSS, K
HHH, R
HHH, H
KKK, T
KKK, J
III, K
III, T
PPP, P
HHH, H
TTT, T
KKK, A
KKK, P
KKK, S
MMM, T
MMM, R
Oy HHH Ab
KKK, R
KKK, H
KKK, U
HHH, M
KKK, N
HHH, T
TTT, M
NNN, H
BBB, M
LLL, R
MMM, J
MMM, H
LLL, T
KKK, I
LLL, K
VVV, T
HHH, A
JJJ, K
AAA, A
JJJ, F
VVV, H
HHH, T
TTT, K
TTT, P
KKK, S
LLL, H
LLL, O
WWW Oy
PPP, T
WWW, P
NNN, M
MMM, I
VVV, I
III, R
HHH, M
SSS, T
SSS, K
LLL, E
KKK, S
MMM, R
PPP, P
PPP, H
NNN, J
KKK, M
LLL, R
VVV, T
TTT, J
TTT, A
HHH, A
III, R
KKK, A
RRR, V
Kuultava
Asunto Oy EEE
Asia
Asunto-osakeyhti\u00f6asia
Vireille
14.3.2016
Asian k\u00e4sittely
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus on 30.5.2016 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 16\/25288 vahvistanut T SSSn ja vastaajien H KKKn ja J KKKn 24,5-2016 allekirjoittaman sovintosopimuksen ratkaisuksi osapuolten v\u00e4lill\u00e4.
Valmisteluistunnossa 23.10.2018 alunperin vastaajana ollut K SSS on ilmoittanut, ettei ole en\u00e4\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6n osakas, joten SSS ei en\u00e4\u00e4 vastustanut kannetta. SSSSon luopunut oikeudek\u00e4yntikuluvaatimuksesta SSSn osalta.
SSS on 16.11.2018 ilmoittanut saavuttaneensa sovinnon alun perin vastaajana olleen T HHHn kanssa ja luopunut oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimuksesta HHHn osalta.
ASIAN RIIDATTOMAT TAUSTATIEDOT
SSS on 3.7.2013 ostanut Asunto Oy EEEn osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuinhuoneistoa nro 55, yhti\u00f6n omistamassa talossa. Kyse on tilasta, joka on aikanaan muutettu asuinhuoneistosta liikehuoneistoksi ja sittemmin takaisin asuinhuoneistoksi.
Asunto Oy EEE on perustettu 1927. Yhti\u00f6 omistaa ja hallitsee HHHn kaupungin ** kaupunginosan korttelissa nro *** tonttia nro ** HHHtien ja tonttia nro ** EEEtien varrella ja niill\u00e4 olevia rakennuksia. Taloyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen 5 \u00a7:n 1 momentin perusteella osakkeenomistajat suorittavat yhti\u00f6lle hallitsemistaan huoneistoista vastiketta huoneistojen lattiapinta-alan perusteella. Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen 4 \u00a7:n 2 momentin mukaan liikehuoneistoista sek\u00e4 asuinhuoneistoista **, **, **, ** ja ** kannettavan vastikkeen tulee olla kaksinkertainen verrattuna muiden asuinhuoneistojen vastikkeeseen.
Kaikista asuinhuoneistoista oli peritty perustamisesta l\u00e4htien yksinkertainen vastike. Vuonna 1953 oli huoneistoon liitetty yhti\u00f6n tilaa, miss\u00e4 yhteydess\u00e4 oli sovittu kaksinkertaisen vastikkeen maksamisesta. Yhti\u00f6j\u00e4rjestysmuutos oli rekister\u00f6ity 13.3.1954. Vuonna 1960 pankki oli halunnut j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 hallinnassaan olevat osakehuoneistot **,** ja ** pankkihuoneistoksi, miss\u00e4 yhteydess\u00e4 osakkeenomistaja oli sitoutunut siihen, ett\u00e4 kyseisten huoneistojen vastike on kaksinkertainen.
Vuoteen 1998 menness\u00e4 sijaantullut M PPP oli lopettanut tiloissa pankkitoiminnan ja omistajaksi oli vaihtunut M KKKt. Vuonna 1998 M KKKt oli halunnut muuttaa entisen pankkihuoneiston p\u00e4\u00e4osin asunnoiksi. Yhti\u00f6kokous hyv\u00e4ksyi k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muuttamisen M-KKKn esityksen mukaisesti. Esityksen sis\u00e4lt\u00f6 vastikkeen osalta oli, ettei vastikeperuste muutu. Ennen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutusta omistaja oli vaihtunut kiinteist\u00f6sijoittajana toimivaan yksityishenkil\u00f6\u00f6n, miss\u00e4 yhteydess\u00e4 asunto-osakeyhti\u00f6n ja uuden omistajan v\u00e4lill\u00e4 tehtyyn sopimukseen oli otettu nimenomainen maininta siit\u00e4, ett\u00e4 ostaja hyv\u00e4ksyy kaksinkertaisen vastikeperusteen.
Kiinteist\u00f6sijoittaja osti 412 neli\u00f6metri\u00e4 huoneistoalaa hintaan 500.000 markkaa. Kiinteist\u00f6sijoittaja saneerasi huoneistosta asunnon 1999-2000. Hallitus oli sittemmin vuonna 2000 tehnyt uuden omistajan kanssa sovitun mukaisesti yhti\u00f6kokoukselle esityksen vastikeperusteen muuttamisesta kertakorvausta vastaan, mit\u00e4 ei ollut kuitenkaan hyv\u00e4ksytty.
SSS on tehnyt Asunto Oy EEEn yhti\u00f6kokoukselle vastikeperusteen kohtuullistamista ja yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen muuttamista koskevan esityksen. Yhti\u00f6n 14.12.2015 pidetyss\u00e4 yhti\u00f6kokouksessa SSSn esitys on hyl\u00e4tty.
Yhti\u00f6ss\u00e4 on suoritettu vuoden 2013 j\u00e4lkeen putkiremontti, joka on jyvitetty osakkaille. Putkiremontti on toteutettu vuonna 2014-2015.
Helsingin hovioikeus on aiemmin 7.5.2009 antamassaan tuomiossa nro 1116 jutussa S 08\/2409 hyl\u00e4nnyt Asunto Oy EEEn kohdistetun vastaavan sis\u00e4lt\u00f6isen kohtuullistamisvaatimuksen.
Asunto Oy EEEssa on yhteens\u00e4 76 huoneistoa osakashallinnassa, yhti\u00f6n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 hallinnassa on 3 asuinhuoneistoa sek\u00e4 11 myym\u00e4l\u00e4huoneistoa. Osakashallinnassa olevista tiloista yhden huoneiston k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksena on liikehuoneisto. Kaksinkertaista vastiketta maksavia huoneistoja on 5 asuinhuoneistoa ja 1 liikehuoneisto. Yhti\u00f6ss\u00e4 on 143 osaketta ja tyypillisesti huoneistolla on 1-2 osaketta. SSS omistaa 2 osaketta ja yhteens\u00e4 10 osaketta maksaa kahdenkertaista yhti\u00f6vastiketta.
Oikeusapu
Pohjois-Savon oikeusaputoimisto on 14.6.2016 my\u00f6nt\u00e4nyt T SSSlle oikeusavun 20 prosentin omavastuuosuudella ja m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt h\u00e4nen avustajakseen oikeustieteen maisteri M PPPn.
M PPP on vapautettu avustajan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 1.7.2018 lukien. SSSn uutena avustajana toiminut OTM KKK on ilmoittanut, ettei avustajan m\u00e4\u00e4r\u00e4ys h\u00e4nelle ole en\u00e4\u00e4 tarpeen p\u00e4\u00e4miehen muuttuneen tilanteen vuoksi, eik\u00e4 palkkiota ole t\u00e4lt\u00e4 osin vaadittu valtion varoista. OTM PPPn palkkioksi on 21.3.2019 annetulla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 19\/14055 vahvistettu vaaditun mukaisesti 1.815 euroa, kulujen korvaukseksi 50 euroa ja arvonlis\u00e4veron osuudeksi 447,60 euroa eli yhteens\u00e4 2.312,60 euroa. Vastapuolilla ei ole ollut huomautettavaa laskun osalta.
KANNE
Vaatimukset
Kantaja T SSS on vaatinut, ett\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan kaksinkertaista vastiketta maksavien asuinhuoneistojen vastikeperuste muutetaan yksinkertaiseksi.
Lis\u00e4ksi kantaja on vaatinut, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenk\u00e4yntikulut 4.540,88 eurolla korkolain 4 \u00a7 1 momentin mukaisine viiv\u00e4styskorkoineen kuukauden kuluttua k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 lukien.
Asunto-osakeyhti\u00f6lain 6 luvun 36 \u00a7:n 6 momentin mukaan tuomioistuin voi muuttaa yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4, jos yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys johtaa kohtuuttomuuteen siten, ett\u00e4 se tuottaa osakkeenomistajalle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaa t\u00e4lle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin.
Kohtuuttomuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen koko sis\u00e4lt\u00f6, yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 laadittaessa ja sen j\u00e4lkeen vallinneet olosuhteet ja muut seikat.
Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen 5 \u00a7:n 2 momentin kaksinkertaista vastiketta koskevat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hyvin vanhaa perua.
Kaksinkertaisesta vastikkeesta on p\u00e4\u00e4tetty aikana, jolloin nyky\u00e4\u00e4n kaksinkertaista vastiketta maksavat huoneistot omisti pankki seuraajapankkeineen ja my\u00f6hemmin asuntosijoittaja.
Vastikem\u00e4\u00e4r\u00e4yksill\u00e4 ei ole ollut omistajayhti\u00f6ille eik\u00e4 sijoittajille samanlaista merkityst\u00e4 kuin nykyisille omistajille. Pankin lopetettua huoneistossa pankkitoiminnan, taloudellisesti ainoa j\u00e4rkev\u00e4 ratkaisu oli ollut realisoida huoneisto. T\u00e4t\u00e4 kuvasti alhainen myyntihinta.
Kaksinkertaista vastiketta koskevan yhti\u00f6j\u00e4rjestysm\u00e4\u00e4r\u00e4yksen johdosta huoneiston pankilta ostanut asuntosijoittaja oli ajoittanut myynnin aikaan ennen putkiremonttia sen ajankohtaistuttua. Molemmat omistajat olivat pyrkineet huoneiston vastikeperusteen kohtuullistamiseen yhti\u00f6kokousesityksin. Yhti\u00f6n osakkaat ovat n\u00e4m\u00e4 esitykset kuitenkin hyl\u00e4nneet.
Kaksinkertaista vastiketta perittiin huoneistoilta, jotka eroavat muista huoneistoista l\u00e4hinn\u00e4 omistajahistoriansa osalta. T\u00e4m\u00e4 oli selv\u00e4sti osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista. Asunto\u00adosakeyhti\u00f6ss\u00e4 oli ollut suuriakin remontteja, joista suurempaa vastiketta maksavat osakkaat olivat maksaneet suuren lis\u00e4hinnan muihin verrattuna. Suurempaa vastiketta maksavat huoneistot olivat vuonna 1999 – 2000 rakennettuja uusia huoneistoja, joiden remonttitarve on alkuper\u00e4isi\u00e4 huoneistoja v\u00e4h\u00e4isempi.
Asunto-osakeyhti\u00f6n perusluonne on se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tarkoituksena on tyydytt\u00e4\u00e4 osakkeidensa asumistarve. Asumisessa pyrit\u00e4\u00e4n kohtuullisiin asumiskustannuksiin. Yksityisell\u00e4 osakkeenomistajalla on harvoin mahdollisuutta kompensoida korkeampaa vastiketta kauppahinnassa. Tuli vaatia painavia perusteita, jotta asuinhuoneistojen v\u00e4linen ep\u00e4tasapaino voitaisiin hyv\u00e4ksy\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa muita syit\u00e4 nykyisen vastikem\u00e4\u00e4r\u00e4yksen s\u00e4ilytt\u00e4miselle ei ollut esitetty, kuin vaihdannan intressien suojaaminen ja ennakoitavuuden vaatimus. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kaksinkertaista vastiketta maksaa vain pieni osa yhti\u00f6n koko asuntokannasta. Kaksinkertaisen vastikkeen poistamisella olisi t\u00e4t\u00e4 taustaa vasten vain v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 vaikutuksia muiden osakkaiden maksutaakkaan. Vastikem\u00e4\u00e4r\u00e4n kohtuullistaminen ei loukkaa yksinkertaista vastiketta maksavien luottamuksen suojaa.
Kohtuuttomuutta arvioitaessa oli olennaista my\u00f6s se, miten huoneiston omistus- ja k\u00e4ytt\u00f6olosuhteet olivat muuttunet sen j\u00e4lkeen kun huoneiston silloinen osakas oli suostunut korkeampaan vastikeperusteeseen.
Aiemman osakkeenomistajan suostumus ei voinut olla ainoa ratkaiseva seikka yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuuttomuutta arvioitaessa. Kaksinkertaiseen vastikkeen suostuttaessa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, ei huoneiston palaaminen asumisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ollut n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 eli mitenk\u00e4\u00e4n ennakoitavissa.
Vastikem\u00e4\u00e4r\u00e4yksen kohtuullistaminen yhti\u00f6kokousp\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 oli nykyisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan mahdotonta, koska yksikin osakas voi suostumuksen ep\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaataa esityksen. Siten yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistaminen oikeusteitse oli kaksinkertaista vastiketta maksavien osakkaiden ainoa mahdollinen oikeussuojakeino. Siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 kohtuullisuusvaade hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa yh\u00e4 toistuvia riitoja tullaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tuomioistuimessa uudestaan.
Oli otettava huomioon, ett\u00e4 nykyiset kaksinkertaista vastiketta maksavien huoneistojen osakkaat olivat menett\u00e4neet jo mahdollisesti alempana kauppahintana saamansa etuuden maksamalla suuremman osuuden toteutetuista remonteista. SSSlle ei synny siten asiassa aiheetonta etua.
Helsingin hovioikeuden 7.5.2009 antamalla tuomiolla nro 1116 asiassa S 08\/2409 ei ollut ratkaisevaa merkityst\u00e4. Kanne oli k\u00e4sitelty siin\u00e4 kohtuullistamisen tueksi esitetyin ja vedotuin perustein, eik\u00e4 se ole saanut oikeusvoimaa SSSta kohtaan. Huomiota tuli kiinnitt\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 oli \u00e4\u00e4nestysratkaisu.
VASTAUKSET
Vaatimukset
Vastaajat A KKK, J PPP, J SSS, M SSS, S PPP, A KKK, P KKK, S KKK, T MMM, R MMM, R KKK, H KKK, U KKK, M BBB, T VVV, A AAA, K TTT, P TTT, H LLL, O LLLn kuolinpes\u00e4, T PPP, M HHH, T SSS, P PPP, S PPP, M VVV, T VVV, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK sek\u00e4 T VVV ovat vaatineet, ett\u00e4 kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.
P PPP ensisijaisesti vaatinut, ett\u00e4 kanne j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tutkimatta ja toissijaisesti, ett\u00e4 kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.
Lis\u00e4ksi vastaajat M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpes\u00e4, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT ovat vaatineet, ett\u00e4 kantaja velvoitetaan korvaamaan heid\u00e4n oikeudenk\u00e4yntikulunsa ja asianosaiskulunsa k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeudessa 18.234,20 eurolla korkolain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaisine viiv\u00e4styskorkoineen kuukauden kuluttua k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeuden tuomion antamisesta lukien.
Vastaajat K PPP, K HHH, S SSS, I HHH, K III, T III, H HHH ja I VVV ovat my\u00f6nt\u00e4neet kanteen oikeaksi.
Muut vastaajat eiv\u00e4t ole vastanneet kanteeseen.
Perusteet
M BBB, T VVV, A AAA, T SSS, U KKK, H KKK, R KKK, H LLL, O LLLn kuolinpes\u00e4, T VVV, M SSS, J SSS, H PPP, P PPP, S PPP, T PPP, T MMM, R MMM, A KKK, J PPP, H NNN, P NNN, K LLL, I KKK, P TTT ja K TTT ovat yhteisess\u00e4 vastauksessaan katsoneet, ettei yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle ollut perusteita.
Vastaava prosessi oli k\u00e4yty Asunto Oy EEEssa jo aiemmin. Helsingin hovioikeus on 7.5.2009 antamallaan ratkaisulla S 08\/2409 ratkaissut kaikilta oikeustosiseikoiltaan identtisen asian, kuin mist\u00e4 nyt on kyse. Korkein oikeus ei ollut antanut asiassa muutoksenhakulupaa.
Oikeusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tai yhti\u00f6k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei ole tapahtunut ratkaisun j\u00e4lkeen mit\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 antaisi aihetta arvioida tilannetta toisin kuin hovioikeus oli tehnyt. Asiaa voidaan arvioida my\u00f6s oikeusvoiman n\u00e4k\u00f6kulmasta.
Oikeusvoimalla tarkoitetaan tuomioistuinratkaisun sis\u00e4ll\u00f6n my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 sitovaa vaikutusta. Positiivisen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi hovioikeuden ratkaisu tuli ottaa tuomioperusteeksi. Kysymys oli oikeustosiseikoiltaan t\u00e4ysin samanlainen ja kohdistui samaan vastaajaan.
Kohtuullistamiseen liittyv\u00e4 harkinta oli tapauskohtaista harkintaan.
Asunto-osakeyhti\u00f6oikeudessa osakkaita tuli turvata siten, ett\u00e4 kerran omaksuttujen vastikeratkaisuiden pysyvyyteen oli voitava luottaa.
Sellainen yhti\u00f6j\u00e4rjestysmuutos, joka kasvattaa osakkaan maksuvelvollisuutta yhti\u00f6t\u00e4 kohtaan vaatii osakkaan nimenomaisen suostumuksen.
Kohtuullistamiskynnys oli sit\u00e4 korkeammalla, mit\u00e4 paremmat mahdollisuudet osakkailla oli ollut ennakoida m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen vaikutukset.
T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa merkityksellist\u00e4 oli se, ett\u00e4 alun perin yhti\u00f6j\u00e4rjestys ei ollut sis\u00e4lt\u00e4nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 asunnon kaksinkertaisesta vastikkeesta ja kysymys on nimenomaan yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen my\u00f6hemmin tehtyjen muutosten arvioinnissa. Seikka nostaa kohtuullistamiskynnyst\u00e4.
Yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 oli muutettu vastikkeen osalta aikanaan siin\u00e4 vaiheessa, kun tiettyjen huoneiston k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia oli muutettu osakkaan pyynn\u00f6st\u00e4 asuinhuoneistoista liikehuoneistoiksi. Osakas oli tuolloin itse ehdottanut vastikkeiden maksamista korotettuna. Vastikkeen korottamiselle oli ollut hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 syy.
Kanteen alkutilana olevia tapahtumia oli perusteltua arvioida my\u00f6s sopimusoikeudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Taustalla oli osakkeenomistajan tahto muuttaa hallitsemiensa tilojen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kaksinkertainen vastike seuraa mukana. Yhti\u00f6kokous oli asettanut vastikeratkaisuiden pysyvyyden huoneistojen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen muutoksen edellytykseksi. T\u00e4ss\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n kohtuutonta.
Osakkeen siirtyminen uudelle omistajalle ei ollut l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti peruste arvioida yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullisuutta toisin kuin tilanteessa, jossa m\u00e4\u00e4r\u00e4ys oli yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen otettu. Asiassa ei ollut merkityst\u00e4 omistussuhteiden muutoksella tai sill\u00e4, mill\u00e4 v\u00e4itetyill\u00e4 perusteilla pankki on pankkitoiminnan muutosten my\u00f6t\u00e4 luopunut kyseisist\u00e4 tiloista. My\u00f6s sittemmin omistajaksi tulleen sijoittajaomistajan toiminnalla ei ole merkityst\u00e4.
Asunto-osakeyhti\u00f6lain esit\u00f6iss\u00e4 ja oikeuskirjallisuudessa oli kohtuutta arvioitaessa pidetty ratkaisevana ennakoitavuutta. Mik\u00e4li asia on ollut ennakoitavissa, sit\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 kohtuuttomuuden aiheuttavana.
SSS oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 huoneistosta perit\u00e4\u00e4n kaksinkertainen vastike. Oli my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vastikeperuste on vaikuttanut kauppahintaan. Kysymys on osakeomistuksen riskin ja osakkeiden markkinahinnan yhteensovittamisesta. Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistaminen johtaisi siten SSSlle kaksinkertaiseen etuun.
Tarkasteltaessa SSSeen kohdistuvaa huomattavaa rasitusta oli keskeist\u00e4 arvioida yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ennakoitavuutta silloin kun ostop\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty.
Kysymys on vastikkeiden osalta yleens\u00e4 siit\u00e4, onko hoito- ja rahoitusvastikkeen maksuvelvollisuus ollut ennakoitavissa ja mit\u00e4 muut yhti\u00f6n osakkeenomistajat ovat voineet odottaa ja ennakoida vastikkeiden maksuosuuksista yhti\u00f6ss\u00e4. Suurikaan ennakoitavissa oleva ero vastikkeen ja kulujen suhteessa ei oikeuta kohtuullistamiseen.
Erityisi\u00e4 syit\u00e4 kohtuullistamiseen on l\u00e4hinn\u00e4 silloin, jos kohtuuttomuus on syntynyt selv\u00e4st\u00e4 virheest\u00e4 tai ennakoimattomasta olosuhteiden muutoksesta. T\u00e4llaista ei ole asiassa edes v\u00e4itetty olevan.
P PPP on vastauksessaan katsonut, ettei kannetta ensisijaisesti tullut ottaa tutkittavaksi, koska asiasta oli jo annettu aiemmin Helsingin hovioikeuden tuomio, jonka oikeusvoimavaikutus ulottui my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n asiaan.
Asunto Oy EEEn lausuma
Asunto Oy EEE on katsonut, ettei edellytyksi\u00e4 yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle ollut. T\u00e4ysin identtinen asia oli ratkaistu Helsingin hovioikeudessa vuonna 2009.
Kannanotot oikeudenk\u00e4yntikulujen m\u00e4\u00e4riin
Kantajan oikeudenk\u00e4yntikulut
SSSn oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimus on m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n riidaton.
Vastaajien oikeudenk\u00e4yntikulut
Siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 aiemman hovioikeuden tuomion oikeusvoimavaikutuksen katsotaan ulottuvan my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n asiaan, on SSS katsonut oikeudenk\u00e4yntikulujen osalta kyseess\u00e4 olevan sellainen oikeudenk\u00e4ymiskaaren 24 luvun 3 \u00a7 2. momentin mukainen seikka joka ei voinut olla kantaja SSSn tiedossa ennen oikeudenk\u00e4ynti\u00e4 ja tuomioistuimen tulee m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kukin osapuoli vastaamaan itse kuluistaan.
M\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti SSS on paljoksunut esitetty\u00e4 oikeudenk\u00e4yntikuluvaatimusta 6.000 euroa ylitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 osin. Hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tuntipalkkiona oli pidett\u00e4v\u00e4 248 euroa sis\u00e4lt\u00e4en arvonlis\u00e4veron. Kysymyksess\u00e4 oli yksinkertainen asia.
Tuntilaskutusperusteen osalta AA JJJ on tuonut esiin, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut 18 p\u00e4\u00e4miest\u00e4, mist\u00e4 aiheutuvista lis\u00e4kuluista johtuen tuntihinta on ollut korotettu ja ty\u00f6tunteja on ollut enemm\u00e4n kuin kantajalla.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
K1. Yhti\u00f6kokouksen hylk\u00e4\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s 14.12.2015 kantajan vastikeperusteen kohtuullistamisvaatimukseen
Vastaajan kirjalliset todisteet
Ei nimetty\u00e4 todistelua.
Kantajan henkil\u00f6todistelu
Ei nimetty\u00e4 todistelua.
Vastaajan henkil\u00f6todistelu
Ei nimetty\u00e4 todistelua.
Kirjallisessa valmistelussa viitattu oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6
KKO 1998:19
KKO 1998:21
Helsingin hovioikeus 7.5.2009 S 08\/2409
It\u00e4-Suomen hovioikeuden tuomio 21.9.99 numero 871
Kirjallisessa valmistelussa viitattu esity\u00f6t ja oikeuskirjallisuus
HE 24\/2009 s. 147-148
Veikko Vahtera: Asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamisen edellytyksist\u00e4, artikkeli Edilexiss\u00e4 26.5.2014
Risto Assmuth; Oikeustapauksia, lakimies 1998\/5 s. 848
Furuhjelm, Kanerva, Kinnunen, Kuhanen: Asunto-osakeyhti\u00f6laki kommentaari 2015, s. 164 \u2013 170
Jauhiainen – J\u00e4rvinen – Nevala: Asunto-osakeyhti\u00f6laki 2013, s. 470 – 477
K\u00c4R\u00c4J\u00c4OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja taustatiedot
Oikeustosiseikat asiassa ovat riidattomat. Kysymys siten on arvioinnista, t\u00e4yttyv\u00e4tk\u00f6 tilanteessa edellytykset asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle. Lis\u00e4ksi on kysymys, mik\u00e4 merkitys arvioinnissa on annettava Helsingin hovioikeuden 7.5.2009 antamalla ratkaisulla numero 1116, jolla on hyl\u00e4tty asunto-osakeyhti\u00f6n toisen osakkeenomistajan vaatimuksiltaan vastaava kanne.
SSS omistaa asunto-osakeyhti\u00f6st\u00e4 kaksi osaketta, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuinhuoneistoa asunto-osakeyhti\u00f6n omistamassa talossa. SSS maksaa osakkeistaan kaksinkertaista vastiketta useimpiin asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajiin n\u00e4hden. Asunto-osakeyhti\u00f6ss\u00e4 on yhteens\u00e4 14 osaketta, joista 10 osakkeesta maksetaan kahdenkertainen yhti\u00f6vastike
Kaksinkertaista yhti\u00f6vastiketta maksavia huoneistoja on viisi asuinhuoneistoa ja yksi liikehuoneisto. Alunperin yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen mukaan kaikista asuinhuoneistoista on peritty yksinkertainen vastike.
Vastikeperusteita koskevat muutokset yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen on tehty my\u00f6hemmin erin\u00e4isten riidattomista taustatiedoista tarkemmin ilmenevien j\u00e4rjestelyiden yhteydess\u00e4. Vuonna 1998 asunto-osakeyhti\u00f6 oli hyv\u00e4ksynyt nyt kysymyksess\u00e4 olevien osakkeiden hallintaan oikeuttavan tilan muuttamisen takaisin asuntok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n edellytyksin, ett\u00e4 vastikeperustetta ei muuteta.
Helsingin hovioikeus on 7.5.2009 ratkaisullaan numero 1116 hyl\u00e4nnyt samaa asunto-osakeyhti\u00f6t\u00e4 koskevan vaatimuksiltaan identtisen kanteen, jossa kantajana on ollut toinen vastaavaa vastikeperustetta osakkeistaan maksava osakeomistaja.
S\u00e4\u00e4d\u00f6kset
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n asunto-osakeyhti\u00f6lain (1599\/2009) 1 luvun 10 \u00a7:ss\u00e4. Sen mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhti\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet, jollei yhti\u00f6j\u00e4rjestyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 toisin. Yhti\u00f6kokous, hallitus tai is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4 ei saa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tai ryhty\u00e4 muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle ep\u00e4oikeutettua etua yhti\u00f6n tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamisesta tilanteissa, joissa yhti\u00f6j\u00e4rjestykseen sis\u00e4ltyy kohtuuttomuuteen johtava m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n asunto-osakeyhti\u00f6lain 6 luvun 36 \u00a7:ss\u00e4. Pyk\u00e4l\u00e4n 6 momentin mukaan tuomioistuin voi muuttaa yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4, jos yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys johtaa kohtuuttomuuteen siten, ett\u00e4 se tuottaa osakkeenomistajalle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaa t\u00e4lle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin. Kohtuuttomuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen koko sis\u00e4lt\u00f6, yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 laadittaessa ja sen j\u00e4lkeen vallinneet olosuhteet ja muut seikat.
Lain esit\u00f6iss\u00e4 (HE 24\/2009 vp s. 146 – 149) on todettu kyseisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen perustuvan tuolloin voimassa olleen asunto-osakeyhti\u00f6lain (809\/1991) 43 \u00a7:n sek\u00e4 varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 \u00a7:h perusteella muodostuneeseen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.
Esit\u00f6iss\u00e4 on todettu kohtuullistamisen kannalta olevan usein ratkaisevaa asian ennakoitavuus (s.147). Jos asia on ollut ennakoitavissa osakkeita hankittaessa on kohtuullistamisen kynnyksen oltava korkea. Lain esit\u00f6iss\u00e4 on todettu, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eri huoneistoihin sovellettavat erilaiset vastikeperusteet ovat tavanomaisia eik\u00e4
kohtuullistamiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 ole tarkoitus puuttua t\u00e4llaisiin asunto-osakeyhti\u00f6iss\u00e4 tavanomaisiin ja ennakoitaviin tilanteisiin.
Osakkeenomistajan on my\u00f6s otettava huomioon se, ett\u00e4 vastikeperustetta sovelletaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti sellaisiin suuriinkin kunnossapitot\u00f6ihin ja uudistuksiin, joista yhti\u00f6 vastaa ja yhti\u00f6kokouksen enemmist\u00f6 voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s tapauksia, joissa osasta huoneistoista perit\u00e4\u00e4n moninkertaista vastiketta verrattuina muista huoneistoista peritt\u00e4viin vastikkeisiin (HE 24\/2009 vp s. 147). Esit\u00f6iss\u00e4 on katsottu my\u00f6s vaihdannan etujen edellytt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 kynnys asunto-osakeyhti\u00f6in yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten kohtuullistamiseen on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti korkeampi kuin tavallisissa sopimussuhteissa. Muina korkean kohtuullistamiskynnyksen puolesta puhuvina seikkoina on oikeuskirjallisuudessa tuotu esiin yhti\u00f6oikeudellisten oikeussuhteiden monimutkaisuus sek\u00e4 toteutettavan kohtuullistamisen sattumanvaraisuus eri tahojen kannalta (esim. Veikko Vahtera: Asunto-osakeyhti\u00f6n yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamisen edellytyksist\u00e4, artikkeli Edilexiss\u00e4 26.5.2014).
Kohtuullistaminen voi esit\u00f6iden mukaan tulla kysymykseen l\u00e4hinn\u00e4 silloin, kun kohtuuttomuuden ovat syntyneet jonkinlaisesta virheest\u00e4 tai sellaisesta yhti\u00f6n rakennukseen tai osakkeenomistajien hallinnassa oleviin tiloihin liittyv\u00e4st\u00e4 olosuhteiden muutoksesta, jonka seuraukset ovat erilaibet kuin yhti\u00f6j\u00e4rjestyst\u00e4 laadittaessa on voitu olettaa (HE 24\/2009 vp s. 148).
Hovioikeuden 7.5.2009 antaman ratkaisun merkitys
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus toteaa, ett\u00e4 kantajan ollessa eri henkil\u00f6 ja kysymyksess\u00e4 ollessa eri osakkeiden omistaja, ei hovioikeuden antamalla tuomiolla ei ole niin sanottua negatiivista oikeusvoimavaikutusta eik\u00e4 se siten muodosta estett\u00e4 tutkia SSSn kannetta. K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus arvioi, ett\u00e4 hovioikeuden aiempi ratkaisu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n omaa positiivista oikeusvoimavaikutusta nyt k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n asiaan. N\u00e4in on siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 vaatimusten perusteeksi esitetty argumentaatio on asiakohtaista siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 osakkeenomistajien olosuhteet eiv\u00e4t ole merkityksellinen seikka asian arvioinnin kannalta. Lis\u00e4ksi asiassa sovellettava s\u00e4\u00e4nn\u00f6s on hovioikeuden ratkaisun j\u00e4lkeen muuttunut, oikeustilan tosin s\u00e4ilyess\u00e4 ennallaan. Sen sijaan hovioikeuden tuomiolla on asiaa ratkaistaessa todistusvaikutusta.
Arviointi
Ennen nykyisen lain voimaantuloa annettujen korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1998:19 ja 1998:21 on linjattu, ett\u00e4 yksinomaan erilainen vastikeperuste eri osakkeiden osalta, silloinkaan kun osakkeet oikeuttavat samaan k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyihin huoneistoihin, ei viel\u00e4 yksin muodosta perustetta yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle.
T\u00e4llaiset yhti\u00f6j\u00e4rjestysm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat siten sallittuja ja lis\u00e4ksi suhteellisen tavallisia.
Nyttemmin voimaan tulleen lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6s vastaa sanamuodoltaan aiempaa. Lain esit\u00f6iss\u00e4 on nimenomaisesti todettu aiemman oikeustilan pysytt\u00e4minen t\u00e4lt\u00e4 osin. Esit\u00f6iss\u00e4 on korostettu aiempaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 vastaavasti ennakoitavuuden merkityst\u00e4 keskeisen\u00e4 kriteerin\u00e4 kohtuullisuusarvioinnissa ja kohtuullistamiskynnys on asetettu korkealle. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ett\u00e4 suurikaan ennakoitavissa oleva ero osakkeista maksettavasta vastikkeessa suhteessa aiheutuviin kuluihin ei yksin oikeuta kohtuullisuuteen (esimerkiksi Jauhiainen – J\u00e4rvinen – Nevala: Asunto-osakeyhti\u00f6laki s. 475). Edelleen korkean kohtuullistamiskynnyksen puolesta puhuu aiemmin todetuin tavoin mahdollisen kohtuullistamisen ajallinen) sattumanvaraisuus ja ennakoimattomuus, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ongelmallisena erityisesti osakkeiden vaihdannan n\u00e4k\u00f6kulmasta.
Edell\u00e4 lausutuin perustein SSSn vaatimus ei siten voi menesty\u00e4 yksinomaan sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 h\u00e4n maksaa asuinhuoneistostaan yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen perusteella kaksinkertaista vastiketta enemmist\u00f6osakkaisiin verrattuna.
Nyt kysymyksess\u00e4 oleva yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys ja sen vaikutukset ovat olleet kaikilta osin ennakoitavissa. Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseen t\u00e4lt\u00e4 osin ei ole n\u00e4ytetty liittyv\u00e4n virhett\u00e4 tai mit\u00e4\u00e4n ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia. Asiassa esiin tuoduille SSSn maksamille remontointikustannuksille suhteessa mahdollisesti alhaisempaan kauppahintaan ei voida antaa asian arvioinnissa merkityst\u00e4.
Siten asiassa ei ole esitetty perusteita yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistamiselle kanteessa vaadituin tavoin.
Oikeudenk\u00e4yntikulut
SSS h\u00e4vinnyt asian, joten h\u00e4n on oikeudenk\u00e4ymiskaaren 21 luvun 1 \u00a7:ss\u00e4 ilmaistun p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6n perusteella velvollinen korvaamaan vastapuolten tarpeellisista toimenpiteist\u00e4 johtuvat kohtuulliset oikeudenk\u00e4yntikulut.
K\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus hyv\u00e4ksyy asianajaja JJJn tuntilaskutuksen perusteen esitetyill\u00e4 syill\u00e4. Tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta vastaajaan vaatimat tunnit ylitt\u00e4v\u00e4t noin kymmenell\u00e4 tunnilla kantajan vaatimat ja oikeusavun perusteella maksetut tunnit. Laskun toimenpide-erittelyst\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4miehien lukuisuudesta johtuen avustajalle on aiheutunut yhteydenpitoon liittyvi\u00e4 tarpeellisia toimenpiteit\u00e4 enemm\u00e4n kuin tavanomaisessa toimeksiannossa. Erittelyst\u00e4 ei ilmene toimenpiteit\u00e4, joita olisi pidett\u00e4v\u00e4
turhina. Vaadittuja oikeudenk\u00e4yntikuluja on siten pidett\u00e4v\u00e4 tarpeellisista toimenpiteist\u00e4 aiheutuvina kohtuullisina oikeudenk\u00e4yntikuluina.
Asian lopputulokseen n\u00e4hden valtion varoista SSSn oikeusavun perusteella maksettu palkkio j\u00e4\u00e4 valtion vahingoksi.
Tuomiolauselma
Kanne hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n.
T SSS velvoitetaan korvaamaan M BBBlle, T VVVlle, A AAAlle, T SSSlle, U KKKlle, H KKKlle, R KKKlle, H LLLlle, O LLLn kuolinpes\u00e4lle, T VVVlle, M SSSlle, J SSSlle, H PPPlle, P PPPlle, S PPPlle, T PPPlle, T MMMlle, R MMMlle, A KKKlle, J PPPlle, H NNNlle, P NNNlle, K LLLlle, I KKKlle, P TTTlle ja K TTTlle korvaukseksi oikeudenk\u00e4yntikuluista yhteens\u00e4 18.234,20 euroa korkolain 4 \u00a7:n 1 momentin mukaisine viiv\u00e4styskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisun antamisesta lukien.
Muutoksenhaku
T\u00e4h\u00e4n ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenk\u00e4ymiskaaren 25 luvussa s\u00e4\u00e4detyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 tai korkeimmalta oikeudelta ennakkop\u00e4\u00e4t\u00f6svalituksella oikeudenk\u00e4ymiskaaren 30 A luvussa s\u00e4\u00e4detyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4.
Tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 on ilmoitettava viimeist\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4nten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ratkaisun antamisp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 lukien.
Tyytym\u00e4tt\u00f6myyden ilmoitus
T H SSS on m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa ilmoittanut tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 koko tuomioon.
Valitusosoitus liitteen\u00e4.
Valituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4 23.4.2019.
Vastavalituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4iv\u00e4 7.5.2019.
K\u00e4r\u00e4j\u00e4tuomari
N KKK<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistaminen? HelHo 3.11.2020 Yhti\u00f6j\u00e4rjestyksen kohtuullistaminen? Osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n asunto-osakeyhti\u00f6lain (1599\/2009) 1 luvun 10 \u00a7:ss\u00e4, jonka mukaan kaikki osakkeet tuottavat<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":985,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"categories":[20,31,57],"tags":[99,74,43,80,98],"yoast_head":"\n